Mainos: La­keus­rak­kau­den vah­vis­ta­ja. Tutustu Ran­ta­la­keus Digiin 1 kk 1 €. Tilaa tästä.

Vaa­li­pos­tia: Eri­kois­sai­raan­hoi­don asian­tun­ti­joi­den osaa­mis­ta tulee hyö­dyn­tää ter­veys­kes­kuk­sis­sa jal­kaut­ta­mal­la eri­kois­sai­raan­hoi­toa pe­rus­ta­sol­le

Tyrnävä
Vaalipostia

Aluevaaleihin on alle kuukausi aikaa. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja, parantaa palvelujen saatavuutta ja tuottaa palvelut yhdenvertaisesti kaikkialla ja kaikille. Työn painopistettä pyritään siirtämään korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään työhön. Lisäksi tavoitteena on, että tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksissa asiakas saa tarvitsemansa sote-palvelut yhdestä paikasta. Kuinka näihin tavoitteisiin päästään?

Hyvinvointialueen väestörakenteen alueelliset erot ja erityispiirteet on otettava huomioon hyvinvointialueen palveluiden tuotantotavoissa. Palveluiden tarve on hyvin erilaista Oulun seudun verrattain nuoressa väestössä verrattuna hyvinvointialueen väestörakenteeltaan iäkkäämpiin tai sairastavuudeltaan korkeampiin kuntiin. Myös maantieteelliset etäisyydet tuovat Pohjois-Pohjanmaalle omat haasteensa palveluiden yhdenvertaisessa tuotannossa. Perustason palvelut tulee tuottaa lähipalveluina, kun taas erityisosaamista voidaan keskittää, kunhan kulkuetäisyydet keskitettyihin palveluihin pysyvät hyväksyttävinä. Digitaaliset palvelut vahvistavat lähipalveluita ja ne on suunniteltava käyttäjäryhmilleen sopiviksi.

Soteala painii työvoiman saatavuuden haasteiden kanssa ja rakenneuudistus ei itsessään korjaa haasteita ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuudessa - etenkään keskuskuntien ulkopuolella. Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät jo nykyiselläänkin julkista palveluiden tuotantoa niin sosiaali- kuin terveyspalveluissa. Palveluiden saatavuuden takaamiseksi näin tulee olla myös hyvinvointialueilla. Palvelujen laatua tulee valvoa palveluntuottajasta riippumatta ja havaittuihin epäkohtiin puuttua tehokkaasti.

Perusterveydenhuollossa työskentelevän lääkärin näkökulmasta katsottuna palvelutuotannossa tavoitteena tulee olla pitkät potilas-lääkäri -suhteet ja hoidon jatkuvuuden turvaaminen erityisesti pitkäaikais- ja monisairaille potilaille. Tutkimusten mukaan hoidon jatkuvuus liittyy parempaan potilastyytyväisyyteen, vähäisempään sairaalahoidon tarpeeseen ja pienempään kuolleisuuteen. Lisäksi terveydenhuollon kustannukset pienenevät.

Erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden osaamista tulee hyödyntää terveyskeskuksissa nykyistä enemmän jalkauttamalla erikoissairaanhoitoa perustasolle. Terveyskeskukset ostavat nykyisellään rutiininomaisesti mm. aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrien palveluita. Työskentelen itse pienehkössä terveyskeskuksessa, jossa edellä mainittujen erikoisalojen lisäksi terveyskeskukseen on tuotu lähipalveluksi geriatrin, kuntoutuslääkärin, gynekologin lastenlääkärin, päihdelääkärin ja kirurgin erityisosaamista. Perusterveydenhuollossa on paljon potilaita, jotka hyötyvät mm. näiden erikoisalojen asiantuntemuksesta hoidossaan, mutta eivät tarvitse raskaampia erikoissairaanhoidon palveluja sairaalaympäristössä.

Maarit Matinolliyleislääketieteen erikoislääkäri, aluevaaliehdokas (kok), Tyrnävä