Kirjallisuus: Lu­ku­tär­pit lomaan – Näitä kirjoja la­keu­den kir­jas­toam­mat­ti­lai­set suo­sit­te­le­vat

Mainos: Tutustu Rantalakeus Digiin eurolla kuukausi - tilaa tästä

Kolumni

Työtä ja toi­meen­tu­loa poh­joi­seen – rai­de­hank­kei­den lisäksi on pi­det­tä­vä huolta alueem­me sa­ta­mis­ta ja maan­teis­tä.

-
Kuva: Tytti Tuppuraisen verkkosivu
Eduskunnasta

Vihreä siirtymä tarjoaa monia mahdollisuuksia pohjoiselle Suomelle. Viimeisen vuoden aikana olemme määrätietoisesti irrottautuneet venäläisestä fossiilisesta energiasta. Tämä on ollut merkittävä ja toivottu muutos. Tällä hetkellä uusien puhtaiden energiamuotojen tuotannossa Suomi on maailman kehityksen kärjessä. Sanna Marinin hallituskaudella loimme maahamme edellytykset uusille puhtaan energiatuotannon investoinneille. Seuraavaksi on tärkeää varmistaa, ettei myönteistä kierrettä tunaroida vaan investoinnit todella toteutuvat.

Pohjoinen Suomi on koko maamme huoltovarmuuden ja energiatuotannon kannalta omassa luokassaan. 41 prosenttia koko Suomen tuulivoimasta tuotetaan Pohjois-Pohjanmaan rannikolla ja tämä on vasta alkua. Kesäkuussa julkaistun Läntisen Suomen teollisuusvyöhykkeen tulevaisuuskatsauksessa läntisen Suomen alueen investointipotentiaali on 40 miljardia euroa. Tuulivoimainvestointeja tästä on puolet. Muita merkittäviä investointialoja ovat metsä-, vety-, akku- ja mineraaliteollisuus.

Investoinneilla on suora yhteys maamme huoltovarmuuteen ja energiaomavaraisuuteemme, joiden vahvistaminen on yksi keskeisimmistä tavoitteistamme. Pohjoisen Suomen kannalta voimme olla tyytyväisiä siihen, että kyseisiltä aloilta löytyy vahvaa osaamista sekä Pohjois-Pohjanmaalta että Kainuusta. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Raahen SSAB:n terästehtaan tavoite tuottaa hiilivapaata terästä. Kainuussa Terrafamen kaivos puolestaan tekee uraauurtavaa työtä akkukemikaalitehtaan käynnistyttyä. Alueemme ainutlaatuinen osaaminen houkuttelee tulevaisuudessa lisää investointeja, mutta tähän tarvitsemme määrätietoisuutta valtiovallan puolelta.

Jotta saamme pohjoiseen työllisyyttä ja taloutta vahvistavat investoinnit, tulemme tarvitsemaan erityisesti toimivia kulkuyhteyksiä. Infrahankkeista keskeisimpiä on Pohjanmaan radan ja Oulu-Ylivieska kaksoisraiteen toteuttaminen. Tämä on kriittistä sekä matkustajaliikenteelle että teollisuuden logistiikalle. Raidehankkeiden lisäksi on pidettävä huolta alueemme satamista ja maanteistä. Toimivat kulkuyhteydet tuovat varmuutta investoinneille ja saattavat olla joissain tapauksessa jopa viimeinen sysäys investointipäätökseen. Tästä esimerkkinä voi mainita Stora Enson investoinnin Ouluun. Investointia vauhditti varmasti syksyn 2022 budjettiriihessä tehty päätös Oulun Poikkimaantien rahoittamisesta.

"Pohjoinen Suomi on koko maamme huoltovarmuuden ja energiatuotannon kannalta omassa luokassaan."

Tulevaisuudessa pohjoisen liikenne tulee vilkastumaan merkittävästi investointien myötä. Tämä on välttämätöntä ottaa huomioon liikennehankkeiden suunnittelussa. Pidänkin Orpon hallitusohjelman linjausta suurien infrahankkeiden osalta virheenä. Turun tunnin junaan budjetoidulle miljardille on taatusti huoltovarmuutemme kannalta tärkeämpiäkin kohteita. Näitä ovat erityisesti kulkureittimme läntisiin kumppaneihimme. Ainut maayhteytemme länteen käy pohjoisen kautta. Tämä on tosiasia, jonka myös maata johtavan oikeistohallituksen on tunnustettava.

Uusi pohjoinen talousmaantiede määrittää nyt Suomen tulevaisuutta. Kello lyö pohjoiselle Suomelle. Sijaintimme on investointien kannalta alueemme suurimpia valttejamme. Suomella on täydet mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa yhdeksi maailman johtavista puhtaan energian tuottajista. Näihin mahdollisuuksiin on tartuttava kaikin mahdollisin keinoin, jotta kansalaisille riittää työtä ja toimeentuloa.

Tytti TuppurainenKirjoittaja on SDP:n oululainen kansanedustaja ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja.