Tyrnävän kunta toteuttaa paljon hyviä toimia, joilla viedään kuntaa kohti parempaa tulevaisuutta. Mutta, nyt keskityn erittelemään ajatusta siitä, että kannattaako alhaisesta työpaikkaomavaraisuudesta huolestua.
Minä olen ollut huolestunut Tyrnävän työpaikkaomavaraisuuden kehittymisen suunnasta jo yli 40 vuotta. Rantalakeudessa ollut juttu aiheesta antoikin syöttöryypyn analysoija alhaisen työpaikkaomavaraisuuden kerrannaisvaikutuksia.
Lehdessä olleessa analyysissä asiasta on oikea johtopäätös siitä, että työpaikkaomavaraisuus ei ns. merkkaa kaikkea. Tilastollinen tosiasia on myös päätelmä valtakunnan kasvukeskusten kehyskuntien laskevista työpaikkaomavaraisuusluvuista lukuun ottamatta harvalukuisia poikkeuksia. Myös kuvaus kasvukeskusten kehyskuntien luonteesta asumispaikkakuntina, ei voi tehdä muuta päätelmää.
Tyrnävän työpaikkaomavaraisuuden todetaan Rantalakeuden jutussa olevan valtakunnan häntä päästä ja suhdeluvun lasku on ollut hurjimmasta päästä koko valtakunnassa.
Tyrnävä on joutunut kierteeseen, jossa toisiinsa vaikuttavat eri tekijät ruokkivat toisiaan. Tyrnävän kunnan taloustilanne on töisevä, asukasmäärän kasvussa on ollut jopa miinusmerkkisiä vuosia. Kunnan verotulot juroo, kun veroja maksavien pohja ei laajene. Siksi voitanee spekuloida sillä, kuinka paljon noin mittava vuosikymmenten aika tapahtunut työpaikkaomavaraisuuden lasku korreloi Tyrnävän kunnan kehitykseen.
Rantalakeuden jutussa viitataan myös siihen, että kuntalaisten veronmaksukyvyn ollessa kunnossa, työpaikka omavaraisuuden merkitys pienenee. Kuntaliiton julkaisun mukaan Tyrnävän laskennalliset verotulot/asukas 1 203 euroa, ovat Suomen pienimmät. Julkaisu sisältää myös tiedon Tyrnävän yhteisöverojen ja kiinteistöverojen määrien olevan todella alhaiset vertailussa muihin kuntiin. Kunnallisvero prosentti 9,9 on taasen valtakunnan korkeimmasta päästä.
Vertailuun voidaan vielä lisätä kunnan taloudesta johtuvat koulupuoleen kohdistuvat jatkuvat säästötoimet. Säästöjen jälkeen, eri lähteiden mukaan Tyrnävällä järjestetään Suomen halvinta 8 467 euroa (vuosi 2024) opetusta/oppilas. Tosin vastapainona ovat siitä huolimatta hyvät Pisa-tulokset.
Alhaisella työpaikkaomavaraisuudella on monenlaiset kerrannaisvaikutukset. Kun työllisistä asukkaista noin 50 prosenttia käy muualla töissä, heidän euroistaan suurella todennäköisyydellä suuri osa jää työssäkäyntipaikkakunnan kaupallisten toimijoiden ja yritysten ”taskuihin”, eivätkä tule käyttöön Tyrnävällä. Muualla käytetyt eurot eivät tule eivätkä jää kiertoon vaikuttamaan palvelujen kehittymiseen Tyrnävällä.
Eikö se ole huolestuttavaa, jos työssäkäyvien asukkaiden ostovoimasta 50 prosenttia voi suuntautua muualle? Yritykset voivat olla merkittäviä kiinteistöverojen maksajia. Kuntien saama osuus yritysten yhteisöverosta (23,6 prosenttia) toisi sekin voita leivän päälle. Työpaikkaomavaraisuuden noustessa kunta saa myös enemmän palkoista maksettavia kunnallisveroja. Niitä ei tule, jos työpaikkaomavaraisuus on alhainen.
Asukkaiden kynnys muuttaa pois on matala, jos perheen elättäjien työpaikat ovat muualla. Toisaalta, Tyrnävällä on tarjota mukava ja viihtyisä asuinympäristö. Mutta, mikä on Tyrnävän veto- ja pitovoima, jos kunta mielletään kalliiksi elää? Yritysten tarjoamat palvelutkaan eivät ole työpaikkaomavaraisuuden laskun seurauksena parantuneet. Kiinnostavuus asuinpaikkana kärsii. Silloin ei myöskään tule kriittiselle tekijälle, kuntalaisten veronmaksukykyyn perustuvaa kehitystä kunnan talouteen.
Asukasluvun, maksukykyisten veronmaksajien määrän kasvulla on vaikutus kunnan toimintakatteen kunnossa pysymiseen. Se mahdollistaa kyvyn investoida ja mahdollisuuden säilyä itsenäisenä kuntana.
Tyrnävän työpaikkaomavaraisuuden ylläpitämiseen on aina ollut olemassa keinoja, joita vain olisi pitänyt käyttää. Mitä ne keinot ovat, aiheesta pitäisi kirjoittaa erillinen juttu.
Kysyn taasen, olemmeko jo myöhässä.