Tupoksen koulussa on valittu sovittelijaoppilas vuodesta 2019 alkaen. Tänä vuonna sovittelijaoppilaiksi äänestettiin 9E-luokan Aino Korhonen ja 5B-luokan Joela Seppänen.
2021 vuoden sovittelijaoppilaiksi valitut kuvailevat tunteitaan seuraavasti:
–Ihan okei fiilikset. En osannut olettaa tulevani sovittelijaoppilaaksi, Aino Korhonen kertoo.
Joela Seppänen taas kommentoi:
–Olen iloinen, kun saan olla sovittelijaoppilas. On kiva, kun saan tuoda positiivisuutta kaikille ja ratkoa riitatilanteita, jotta ne vähenisivät.
Sovittelijaoppilaan tehtäviin kuuluu muun muassa ristiriitatilanteiden selvittäminen ja ratkaiseminen. Tupoksen koulun opettaja Auvo Hannu kommentoi, että sovittelijaoppilaan tärkein piirre on luotettavuus ja kyky tulla toimeen erilaisten oppilaiden kanssa.
–Sovittelijaoppilas osaa analysoida ja niin sanotusti ‘lukea’ sosiaalisia tilanteita ja ristiriitoja”, Hannu kuvailee.
Sovittelijaoppilaan tulee olla myös päättäväinen ja rohkea ihminen, joka uskaltaa tarvittaessa puuttua riitoihin. Hänen tulee kyetä ymmärtämään toisten ihmisten tunteita ja mielipiteitä sekä osata nähdä tilanne muiden näkökulmasta.
Tupoksen koulun tukioppilaiden varapuheenjohtaja Juho Virsunen kertoo, että ensiksi oppilaat kirjoittivat ehdotuksia ja perusteluja lappuihin.
–Opettajat valitsivat viisi parasta vaihtoehtoa, jotka esitettiin numeroituina ja nimettöminä perusteluina. Näistä tukioppilaat, oppilaskunnan hallitus ja Vihreä Lippu -raatilaiset valitsivat äänestämällä parhaan perustelun.
Lopuksi äänet kerättiin yhteen ja laskettiin. Eniten ääniä saanut ehdokas valittiin sovittelijaoppilaaksi. Valittu sai sivistys- ja hyvinvointipalvelun lahjoittaman lasisen Rauhankyyhkyn kiertopalkintona.
Limingan kunnan sivistysjohtaja Päivi Mäki oli järjestämässä ensimmäistä valtakunnallista Ahtisaari-päivän päätapahtumaa Oulussa vuonna 2011. Päivää alettiin kutsua sovittelijan päiväksi, ja useat koulut innostuivat tekemään sovittelijaoppilaan valinnasta perinteen. Mäki kertoo, että aloitettuaan sivistysjohtajana Limingassa vuonna 2017, hän kuuli tarinan liminkalaisesta sovittelijahengestä vuoden 1918 sisällissodassa.
– Tuolloin liminkalaiset punaiset ja valkoiset solmivat poikkeuksellisen rauhansopimuksen, joka allekirjoitettiin 30. tammikuuta. Tänä vuonna Rauhankyyhkyt lennähtävät jo toistamiseen sovittelijaoppilaaksi ja -opiskelijaksi valittujen liminkalaisten lasten ja nuorten koteihin, Mäki kuvailee.
Juttu on osa Uutisten viikkoa, jonka aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset toteuttavat Rantalakeuden verkkoon sisältöä.
Sovittelijaoppilaan tehtävänä on ratkoa ristiriitatilanteita ja luoda hyvää ilmapiiriä. Jotkin tilanteet ovat kuitenkin liian hankalia ja monimutkaisia sovittelijaoppilaan hoidettaviksi. Tällaisia tilanteita ovat muun muassa joukkotappelut, nettikiusaaminen tai pitkät vihakierteet. Jos kaikki oppilaat koulussa ja sen ulkopuolella pyrkivät omalla toiminnallaan luomaan rauhaa ja hyvää ilmapiiriä, oppilaiden mielialat paranisivat yksilöinä ja yhteisönäkin.
Vaikka asioiden selvittely yksin voi olla haastavaa, sovittelijaoppilaan asenteella konflikteja voidaan välttää. Sovittelijaoppilaan hyvästä käytöksestä voivat muut mallia ottamalla parantaa omaa käytöstään. Näin toimien koulun sisäinen ilmapiiri ja yleinen käyttäytyminen voi muuttua miellyttävämmiksi. Jos kaikki kunnioittavat ja arvostavat toisia sellaisenaan, on kaikilla mukavampi olla, ja keskinäinen yhteisymmärrys ja halu auttaa säilyy ja paranee.
Sovittelijaoppilaan toiminnasta voidaan ottaa mallia normaaleissa arjen tilanteissa ja tavallisten käytöstapojen toteutuksessa. Kaikilla olisi hyvä olla taito asettua toisen ihmisen asemaan ja lukea tilanteet, joissa on mahdollisia erimielisyyksiä. Sovittelijaoppilaan toimintaa ja tehtäviä voi jokainen toteuttaa.