Runous eli lyriikka on kirjallisuuden muoto, jossa käytetään kieltä esteettisesti eli miellyttävästi tai kauniisti. Runous on vanhin kirjallisuuden laji. Suomen tunnetuimpia runoilijoita ovat Eino Leino, Aleksis Kivi ja J. L. Runeberg.
Tupoksen koulun draamaryhmäläiset järjestivät runopolun ja lausuivat valitsemiaan runoja kuuntelijoilleen. Runojen lausuminen tapahtui polkuina, koska koronan takia salitilaisuuksia ei ole mahdollista järjestää. Onneksi korona ei estänyt runojen esittämistä kokonaan.
Runopolussa yksi oppilasryhmä kerrallaan kiersi koulua runopysäkiltä toiselle. Jokaisella runopysäkillä oli oppilaita, jotka lausuivat valitsemiaan runoja. Runopysäkit jaettiin teemojen mukaan. Teemoja olivat muun muassa ystävyys, elämänohjeet, onnellisuus ja luonto.
Draamaryhmäläisten ei ollut vaikeaa valita runoja runopolkuun. He pitävät selkeistä, syvällisistä ja hyvän mielen runoista sekä runoista, joissa ei ole riimejä. Draamaryhmäläiset valitsivat runoja, jotka olivat koskettavia tai sisälsivät elämänohjeita. He tykkäsivät runojen sanavalinnoista ja tunnelmasta ja kokivat, että runot olivat inspiroivia.
Draamaryhmäläiset lausuivat runot selkeästi ja eläytyen hienosti. He katsoivat suoraan kohti yleisöään ja puhuivat rohkeasti ja selkeästi.
Kiitos draamaryhmäläisille runopolun järjestämisestä.
Ajatus
Miksi minä olen minä enkä
kukaan muu? Ja sinä olet
sinä etkä kukaan muu?
Ihmeellistä olla ihmisinä
sinä ja minä ja ystävinä
minä sinulle sinä.
Kirsi Kunnas
Juttu on kirjoitettu Tupoksen koulun nuorten verkkotoimituksessa, joka 7.-11. helmikuuta tuottaa sisältöä Rantalakeuden verkkoon.