Tu­pok­sen koulu vih­reä­nä – 8.-luok­ka­lai­set ym­pä­ris­tö­ys­tä­väl­li­syy­den jäl­jil­lä

Tupoksen koulun 8.-luokkalaisilla on ollut uutisten viikolla MOK-oppitunteja. Ikäkauden teemana on kestävä kehitys. Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät muutenkin Tupoksen kouluarjessa - kierrätys, säästäväisyys ja ympäristöystävällisyys ovat kaikkien etuja.

Liminka

Kestävän kehityksen MOK-tunteja järjestävät biologian, maantiedon, kemian, fysiikan, liikunnan, uskonnon, terveystiedon ja kotitalouden opettajat.

Tupoksen koululla osataan kierrättää.
Tupoksen koululla osataan kierrättää.
Kuva: Vesa Joensuu/arkisto

Kestävän kehityksen periaatteet näkyvät myös koulun arjessa. Esimerkiksi tekstikirjoja käytetään useita vuosia peräkkäin, paperit pyritään käyttämään molemmin puolin monistuksessa ja ylimääräisiä monisteita käytetään suttupaperina.

Taito- ja taideaineissa eli käsitöissä ja kotitaloudessa pyritään minimoimaan materiaalihävikki. Biologiassa on otettu jopa vanhojen vihkojen puhtaat sivut hyötykäyttöön. Tämäntapaiset pienet toimet säästävät luonnon lisäksi myös rahaa.

Koulua on jo monta vuotta lämmitetty uusiutuvalla energialla eli puupelleteillä, ja keittiöllä on pyritty lisäämään lähiruuan osuutta ruoka-aineissa. Ruokalajit kouluruokailussa ovatkin olleet entistä kotimaisempia, mikä tekee ruoasta ekologisempaa ja tukee kotimaista ruoantuotantoa. Koulun ruokailussa on myös yksi kasvisruokapäivä viikossa.

Kehitettävääkin löytyy: Vihreä lippu -raatilaiset ovat aika ajoin punninneet ruokailun jätesankoja ruokailun päätteeksi. Luvut ovat aina olleet 5 – 30 kilon välillä riippuen paljolti päivän ruoasta. Vihreä lippu -raadin jäsenet uskovat, että asenteen muutos voisi korjata tilannetta.

Kestävä kehitys kotitaloustunneilla
Konsta Kallio ja Elias Heinonen
Liminka
Kotitaloustunnilla opitaan paljon hyödyllisiä asioita.
Kotitaloustunnilla opitaan paljon hyödyllisiä asioita.
Kuva: Selina Ahol

Kestävä kehitys on muun muassa jätteiden lajittelua ja jätteiden synnyn minimointia. Jokainen voi vaikuttaa valinnoillaan siihen, että kotitalousjätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Kannattaa esimerkiksi kauppaan lähtiessään katsoa, mitä kotoa jo löytyy. Sen perusteella voidaan tehdä lista ostoksista. Ostoksilla kangaskassien käyttäminen on parempi vaihtoehto muovikassille. Omat ruokavalinnat vaikuttavat myös kestävään kehitykseen. Ei kannata ostaa pullovettä tai syödä uhanalaisia eläinlajeja. Kasvispainotteinen ruokavalio on myös hyvä kestävän kehityksen kannalta.

Haastattelimme koulumme kotitalousopettaja Ulla Luhtavaaraa asiaan liittyen.

Luhtavaara kertoi kestävän kehityksen näkyvän monella tavalla kotitalouden oppitunneilla kierrättämisessä, terveellisissä ruokamalleissa, ruokahävikin minimoimisessa ja turvallisien pesu -ja puhdistusaineiden käyttämisessä. Luhtavaara kertoi myös, että nuorille kerrotaan kestävän kehityksen tärkeydestä oppitunneilla.

Jätteiden lajittelusta Luhtavaara kertoi, että nykyään sekajätteen määrä pyritään minimoimaan. Raaka-aineiden kerääminen ja niiden kierrättäminen on tärkeää. Jätteet lajitellaan kartonkeihin, laseihin, metalleihin, paperiin ja biojätteisiin. Kotitalousluokassa käytetään myös tyhjiä jauhelihalaatikkoja biojäteastioina. Muitakin tyhjiä astioita hyödynnetään.

– Esimerkiksi tyhjistä maustepurkeista tehdään ötökkäpurkkeja biologian tunneille, kertoo Luhtavaara.

Juttu on osa Uutisten viikkoa, jonka aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset toteuttavat Rantalakeuden verkkoon sisältöä.