Historian ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkaa tänään keskiviikkona 12.1. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23.1.2022. Hyvinvointialueen valtuuston valitaan Pohjois-Pohjanmaalta kaikkiaan 79 valtuutettua ja sen toimikausi alkaa maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Tämän vaaleissa valituksi tulevan päättäjäjoukon tehtävänä on huolehtia siitä, että maakuntamme reilulle 400 000 asukkaalle ovat tulevaisuudessa tarjolla yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut.
Hyvinvointialueuudistus on yksi itsenäisyyden ajan merkittävimmistä hallinnollisista muutoksista Suomessa. Se ravistelee ronskisti perinteistä kuntaideaa ja kokoaa Pohjois-Pohjanmaallakin alueen 19 sote-organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta yhden hallinnon alle. Tavoitteena on keskittämällä selkiyttää päätöksentekoa ja tuoda lisäpotkua palvelutuotannon perustasolle. Muutoksen mittakaavasta kertoo omaa kieltään se, että pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla kyse on noin 1 500 miljoonan euron uudelleenjaosta ja noin 18 000 työntekijän uudelleensijoittamisesta.
Hyvinvointialuevaalit ovat parin vuosikymmenen valmistelurupeaman huipentuma. Voisikin olettaa, että vaaliuurnilla on tungosta, kun uutta päästään vihdoin luomaan. Toistaiseksi vaalihumu on kuitenkin antanut odottaa itseään, eivätkä aluevaalikyselyt povaa järin maireaa äänestysaktiivisuutta. Haastava koronatilanne ei tilannetta lääkitse, eikä vaalityön tekemistä helpota. Tämä on harmi, sillä uuden kynnyksellä kansalaisten kohtaaminen olisi erityisen merkityksellistä.
Turhan moni tuntuu olevan vielä autuaan tietämätön, mistä koko aluevaaleissa on kysymys.
Laimean vaali-innon päivittelyn sijaan meidän kaikkien tarmo tulisi kuitenkin käyttää nyt vaalien tärkeyden esilletuomiseen. Jokaiselle pohjoispohjanmaalaiselle merkitsee varmasti se, että alueen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kunnossa ja kehittyvät. Ja tästä aluevaaleissa on nimenomaan kyse: miten nämä palvelut toimivat, missä niitä tuotetaan, ketkä niitä tuottavat ja miten niitä kehitetään?
Päätöksiä tekevät ne maakuntamme ihmiset, jotka me maakunnan asukkaat aluevaltuustoon äänestämme. Haluan itse ehdottomasti olla vaikuttamassa tähän päättäjien kokoonpanoon, ja siksi aionkin käyttää äänioikeuttani.
Uusi hyvinvointialuevaltuusto joutuu käärimään hihat pian vaalitulosten vahvistuttua. Päätöspöytää on katettu valmiiksi jo vuodenpäivät jatkuneella maakunnallisella valmistelutyöllä. Valtuutettujen tehtävästä ei tule puuttumaan vaikeuskerrointa, sillä veronmaksajien määrä vähenee, osaajista ja työvoimasta on kasvava pula ja ikäihmisten määrä lisääntyy kohisten.
Rahojen riittävyyden ja henkilöstön saatavuuden ohella yhdeksi kiperimmistä päätösasioista nousseekin hyvinvointialueen palvelurakenteesta ja -verkosta päättäminen. Linjanvedot voivat tehdä alueilla kipeää, mutta päättäjien ja virkajohdon on kyettävä pitämään katse metsässä yksittäisten puiden sijaan.
Ratkaisujen on ankkuroiduttava tiukasti tietoon, yhteisesti hyväksyttyyn strategiaan ja uudistuksen ydintavoitteeseen turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko maakunnassa.
Hyvinvointialueuudistuksen toteuttaminen ja sillä tavoiteltavien hyötyjen saavuttaminen tulee olemaan vaativa maraton. Matkalla tullaan toistuvasti koettelemaan eri toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyökykyä ja tulevaisuususkoa. Lyhyiden sykettä nostavien spurttien sijaan onkin syytä alusta lähtien edetä maltilla, olla suunnitelmallinen ja toimia pitkäjänteisesti. Käsillä on vuosisadan mahdollisuus uudistaa ja uudistua, eikä tätä mahdollisuutta saa, eikä ole varaa hukata.
Ensimmäinen aluevaltuusto on tässä paljon vartijana.