Kunnan menestystekijöinä pidetään yleensä aktiivista ja monipuolista elinkeinopohjaa, kehitysmahdollisuuksia tulevaisuudessa, osaavaa ja kyvykästä henkilöstöä, kunnossa olevaa taloutta sekä muita tämän kaltaisia tekijöitä. Listaan on ehdottomasti lisättävä myös johtaminen.
Kuntajohtaminen eroaa melkoisesti yrityksen johtamisesta, vaikka lähentymistä onkin tapahtunut paljon viime vuosien aikana. Yrityksissä johtaminen on suoraviivaisempaa ja niissä voidaan vaikuttaa vapaammin toimintaan kuin kunnissa. Kaikessa johtamisessa on kuitenkin ydin sama eli saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja kanssa.
Johtamisen merkitys on kaiken aikaa kasvanut kuntien toimintaympäristön ollessa jatkuvassa muutoksessa. Arvojen muutos, globalisaatio ja teknologian kehitys ovat muuttaneet ja muuttavat johtamista. Näyttää siltä, että muutosvauhti kiihtyy entisestään ja että muutokset ovat entistä syvempiä. Tämä asettaa johtamiselle erityisen suuria haasteita. Johtamisesta on tullut tärkeä ydinasia ja kilpailutekijä kaikille organisaatioille. Vain hyvällä johtamisella saadaan organisaatio kukoistamaan pitkällä tähtäimellä.
Hyvä johtaminen perustuu strategiaan. Strategia on myös keskeinen osa johtamista. Johtamisella on luotava foorumit strategiselle työlle ja tuleville linjauksille. Kun tämä selkänoja on kunnossa, koko kunnan johtolinja voi toimia samansuuntaisesti, koska johtaminen kun tarkoittaa aina viime kädessä ihmisten toiminnan ohjaamista. Johtaminen yhdistetään usein ensisijaisesti organisaatioon tai työyhteisöön, mutta kunnassa johtamisen lähtökohtana ovat samalla kuntalaisten hyvinvoinnin sekä koko kuntayhteisön ja sen elinvoiman johtamisen näkökulmat.
Tämän päivän toimintaympäristö asettaa monia haasteita johtamiselle. Olemme siirtyneet verkosto- ja digitaalitalouteen, jonka toimintaa ohjaavat avoimuus, vertaisohjaus, tiedon jakaminen ja mm. laajentuneet markkinat. Tulevaisuus ei ole kuin ennen. Tulevaisuus on muuttunut yhä yllätyksellisemmäksi ja kompleksisemmaksi. Elämme epävarmuuden ja monien askarruttavien uhkien aikaa.
Tulevaisuus ei kuitenkaan synny itsestään. Me teemme tulevaisuuden. Tulevaisuus syntyy eri puolilla tapahtuvan ajattelun, suunnittelun, päätöksenteon ja niitä seuraavien tekojen kautta. Tulevaisuuden ennakointi ei ole vain johtajan tehtävä, vaan yksilön, tiimin ja koko organisaation herkkyyttä lukea menneestä ja nykyisyydestä tulevaisuuden ituja. Se sisältää analyysien ja skenaarioiden tekoa joskus heikoistakin signaaleista.
Johtajan yksi merkittävä tehtävä onkin kuunnella, kuunnella ja edelleen kuunnella sekä koota sirpaleisista asioista tai tiedon jyvistä ja signaaleista kokonaiskuva, josta rakentaa kestävää tulevaisuutta. Täytyy siis tietää historia ja nykytila eli ”sijainti”, jotta voi navigoida haluttuun suuntaan. Ilman oman ”sijainnin” tietoa organisaatiokin ajelehtii ja hyvin todennäköisesti ajautuu karille ennen pitkää. Työstä johtaja saa korvauksen, mutta hintalappu sisältää vastuun ja velvollisuuksien lisäksi aina myös yksinäisyyttä, kritiikkiä ja arvostelua. Joskus ehkä kehuja. Nykyjohtajalla paineet ovat moninaiset, koska johtaja kantaa hyvin usein yksin kokonaisvastuuta harteillaan.
Hyvä johtaminen on kunnan keskeinen menestystekijä. Kuntajohtaminen on kunnan perustehtävän haltuun ottamista ja vastuun kantamista kunnan asukkaiden hyvinvoinnista, paikallisesta elinvoimaista sekä kestävästä kehityksestä nyt ja tulevaisuudessa. Kuntajohtaminen on kokonaisuus, joka muodostuu johtamisen eri näkökulmista ja tasoista sekä, jossa menestystä tulee vain luottamushenkilö- ja ammattijohdon tiiviillä ja luontevalla yhteistyöllä. Onneksi meillä Tyrnävällä yhteistyö on pääsääntöisesti hyvää ja luontevaa.
Hallitus on organisaation sydän ja sielu. Yrityksissä hallituksen keskeisiä tehtäviä on osoittaa kehitykselle suunta ja aktivoida olemassa olevat henkiset ja aineelliset voimavarat. Myös kunnissa hallituksella on keskeinen rooli kunnan johtamisen ytimessä. Vaikka hallitus on valtuuston alainen ja sen nimittämä, hallitus on käytännössä kunnan päätöksenteon ja poliittisen johtamisen ”hermokeskus” koordinoidessaan kaikkea merkittävää päätöksentekoa kunnassa. Kuntajohtaja taas on sitten se, joka toteuttaa hallituksen tahtoa valmistellen, esitellen ja toimeenpannen asioita yhdessä organisaation kanssa. Kunnanhallitus on myös kuntajohtajan esimies ja keskeisin johtamiskumppani. Kuntajohtaja on puolestaan vastuussa hyvästä ja ammattitaitoisesta valmistelusta. Hänen tehtävänään on luoda edellytykset hyvälle hallitustyöskentelylle. Toisiinsa luottava ja hyvin toimiva yhteistyö kunnan poliittisen ja ammatillisen johdon välillä on keskeinen tekijä, kun halutaan synnyttää kuntaan myönteinen kehitysspiraali ja vahvistaa sitä edelleen.
Vesa Anttila
Tyrnävän kunnanjohtaja