Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Timo vink­kaa: "Minä käytän sa­la­sa­no­jen tal­len­ta­mi­seen kirjaa johon kirjaan eri pal­ve­lui­den sa­la­sa­nat ja jota pidän hyvässä tal­les­sa ja löy­det­tä­vis­sä tar­vit­taes­sa"

Missä sinä säilytät tietokoneesi salasanoja?
Missä sinä säilytät tietokoneesi salasanoja?
Kuva: Heikki Uusitalo

Internetin ja erilaisten somepalveluiden käyttö vaatii niiden tietoturvaan tutustumista.

Ihan aluksi tulee perehtyä mitä tarkoittaa tietosuoja ja mitä tietoturva. Ne ovat todella eri asioita. Tietosuoja on EU:n direktiiviin GDPR perustuva ja Suomessa  tietosuojalaiksi sovellettu laki koskien henkilökohtaisten tietojen käsittelyä sekä  niiden julkisuutta.

Tietoturva on taas oman tietokoneen tiedostojen ja ohjelmien käytön turvaaminen  niin etteivät tiedot keskenkaiken häviä tai joudu vääriin käsiin. Siinä on yhtenä  auttavana osana salasanojen käyttö, joita voi olla lukemattomia, koska jokaista  ohjelmasovellusta varten tarvitaan oma (turvallinen ja tarpeeksi monimutkainen)  salasana.

Salasana tulee asettaa aina, kun käynnistää jonkin sovelluksen ensimmäistä  kertaa. Windows 10 -käyttöjärjestelmä sisältää oman virusturvansa, mutta se suojaa  vain itsensä. Sen lisäksi on hyvä olla joku haitallisten tiedostojen torjuntaohjelma.

Minä käytän salasanojen tallentamiseen kirjaa johon kirjaan eri palveluiden salasanat  ja jota pidän hyvässä tallessa ja löydettävissä tarvittaessa. Salasanojen tallentaminen  pelkästään tietokoneelle ei saa olla ainut tallennuskeino, koska tietokoneilla on  taipumus silloin tällöin mennä rikki ja silloin saattavat varmuuskopioimattomat tiedot  hävitä bittien taivaaseen.

Varmuuskopiointi on ihan hyvä keino palauttaa ne tärkeät tiedostot jotka olivat  koneen rikkoutumistapauksessa juuri käytössä. Varmuuskopiointi tulisi suorittaa aina  jollekin ulkoiselle asemalle (CD,DVD, muistitikku, ulkoinen kovalevy). Se pitäisi  suorittaa niin usein ettei ratkaisevaa määrää itse tehtyjä tiedostoja pääse häviämään.

Valtion eri toimielimissä käytetään yhä enemmän nettistä löytyviä ”palveluita”.  Suomessa on ehkä 30 prosenttia kansasta, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää mitään  älylaitetta.

Lisäksi laitteet ovat niin monimutkaisia käyttää että käytön oppiminen saattaa olla ylivoimaista.

Tämän digiloikankin aikana täytyy paperisten palvelujen  säilyä, koska paperin voi näyttää jollekin tukihenkilölle joka auttaa esimerkiksi lomakkeen täyttämisessä. Olen valmis tukemaan tietotekniikan tuntemuksen parantamista.

Timo TörmikoskiVihanti