Kolumni

Suvin mielestä maalla on niin mukavaa

Suvi Helanen.
Suvi Helanen.

Niin totta! Laillani ajattelevia on yhä useampi työikäinen suomalainen, tai ainakin haaveilee tuon tunteen omakohtaisesta kokemisesta elämässään tulevina vuosina. Korona-olojen ja kasvaneen etätyön tekemisen vauhdittama trendi perheiden maallemuutosta on saanut tulevaisuuden tutkijat ja muuttoliikkeen asiantuntijat kiinnostumaan ja innostumaan. Heillekin mielenkiintoista kieltään muutoksesta kertovat ja sen suuntaa vahvistavat lukuisat lähivuosina tehdyt tutkimukset, mielipidekyselyt ja tulevaisuuden visiot. Maaseutumaiset kunnat tai isojen kaupunkien ”reuna-alueet” ovatkin olleet alkuvuoden ajan konkreettisesti muuttovoittajia.

Maaseudun Tulevaisuuden teettämän kyselyn mukaan lähes miljoona suomalaista siis miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa. Tämä kasvava joukko suomalaisia haastaa yksipuolistuneen käsityksen ainoastaan kaupungistumisen vääjäämättömästä kasvusta. Merkillepantavaa on, että yrittäjät pitävät maaseutua hyvänä ympäristönä. Heistä lähes kolmasosa harkitsee maallemuuttoa vakavasti ja 13 prosenttia haaveilee siitä.

Tätä tukee myös Elinkeinoelämän keskusliiton teettämä kysely, jonka mukaan yrittäjät ovat selvästi tyytyväisempiä palveluihin maaseudun kunnissa. Yritykset myös kokevat poliitikkojen toimivan huomattavasti paremmin ja joustavammin maaseudulla kuin kaupungeissa. Tämä viesti ja kokemus on tullut tutuksi omallakin päättäjän uralla ja tuttujen yrittäjien kertomana.

Kun edellä kuvattuun muutostrendiin lisää Helsingin Sanomien kyselyn tulokset, joiden mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta on valmis tukemaan maaseutuasumista verovaroista. Pääkaupunkiseutulaisistakin sitä kannattaa puolet. Lisäksi suomalaisten enemmistö kannattaa koko maan pitämistä asuttuna sekä valtionhallinnon hajasijoittamista nykyistä enemmän maakuntiin. Asenteet ja arvot ovat siis muokkautuneet tai muokkautumassa juurevampaan suuntaan.

Itsekin lukeudun maaseutua ihannoivaan joukkoon, ja onnekseni olen aina saanut asua maalla tai maaseutumaisessa ympäristössä. Täältä, nykyisellään Rantalakeudelta ja aika ajoin Itä-Savon rakkaista lapsuusmaisemista, kumpuaa oman ja läheisteni hyvinvoinnin ja onnellisuuden avaimet. Maaseudun vahvuudet ja vetovoimatekijät nousevat minulle juuri luonnosta ja sen antimista, tilasta, puhtaudesta ja rauhasta sekä yhteisöllisyydestä – samoista tekijöistä, joista moni muukin saa haaveilleen kannetta.

Tämän päivän kuntien ja kaupunkien strategioissa, maankäytön suunnittelussa, kaavoituksessa, asuntorakentamisen, matkailun ja muiden elinkeinojen kehittämisohjelmissa, palveluverkkojen sekä laajakaistayhteyksien rakentamisessa olisi viisasta ja tulevaisuuteen orientoitunutta huomioida esille noussut muutos ja tämän ajan ihmisten tarpeet – ymmärtää katsoa maalaismaisemaa sillä silmällä ja nähdä metsä puilta. Soisi suorastaan syntyvän kilpailua siitä, mikä keskuskaupungeistamme tai niitä ympäröivistä maaseutukunnista osaa tarttua tilaisuuteen ja varautua tulevaisuuteen mallikkaimmin – siten, että alkaa laatimaan monipuolisen asumisen ja yrittämisen mahdollistamaa ohjelmaa, kyläkaavoja sekä kyliensä kehittämissuunnitelmia houkutteleville alueilleen, yhdessä alueen asukkaiden kanssa.

Uskon vahvasti, että se elämisen sapluuna toimii etäyhteyksiin oppivan kansan keskuudessa entistä useammin vähäisinkin lähipalveluin.

Suvi HelanenKirjoittaja on pitkän linjan vaikuttaja kunta-, seurakunta- ja järjestökentällä, jolle lapset, luonto ja liikunta ovat sydäntä lähellä.