”Siellä tais­tel­laan elä­mäs­tä ja kuo­le­mas­ta” – li­min­ka­lai­nen Aili kir­joit­ti ylös vuoden 1918 ta­pah­tu­mia

Liminkalainen Aili Heikka kirjasi pieneen punaiseen almanakkaansa tapahtumia ja tuntemuksiaan.

Siikajokinen Antti Heinula ja Aili Heikka menivät naimisiin vuonna 1923. Tämä on heidän kihlakuvansa.
-
Kuva: Heli Rintala

Liminka. Illalla 2. helmikuuta vuonna 1918 punaiset aloittivat hyökkäyksen suojeluskunnan tukikohtaan Oulun Pokkitörmällä. Valkoiset olivat linnoittautuneet lyseon ja lääninhallituksen tiloihin. Taistelut jatkuivat läpi yön. Punaisten valtausyritys ei onnistunut, mutta taisteluiden seurauksena lyseon viereinen kortteli roihahti tuleen.

Oulun tapahtumia seurasi myös liminkalainen nuori nainen, 22-vuotias Aili Irene Heikka kotoaan Limingasta. Hän kirjoittaa vuoden 1918 almanakkaansa näin:

”2. päivän iltana näkyy karmean komea tulipalo Oulussa, jonka tulenpunainen, lepattava liekki kohoaa komeana tulipatsaana korkeutta kohden keskeltä yön pimeyttä, synnyttäen synkkiä ajatuksia sydämeen. Kuinka kamalalta sitä ajatellessa tuntuu, kuka heistä aamun näkee. Säälillä ajattelen tuttaviani siellä ja eritoten Hilda-ystävääni. Kunhan kaikki päättyisi hyvin.”

Aili Heikka syntyi Limingassa, Iisak ja Maria Josefiina Heikan 14-lapsisen perheen yhdeksäntenä lapsena vuonna 1896. Iisak-isä oli kotoisin Tornionjokivarresta Turtolasta, poikkinainut Josefiinansa Ruotsista ja muuttanut Liminkaan saatuaan ratavahdin pestin Värminkoskelta.

Vaikka lapsia oli paljon, heidät kaikki pyrittiin kouluttamaan. Niin Ailikin. Kansakoulun jälkeen hän kävi kolme luokkaa Oulun suomalaista yhteiskoulua. Koulu jäi kesken, kun Aili siirtyi 17-vuotiaana Limingan Osuuskauppaan harjoittelijaksi. Kansalaissodan syttyessä hän työskenteli ilmeisesti edelleen Osuuskaupassa ja auttoi vanhempiaan kotitöissä. Hän kävi myös Limingan kansanopiston.

Kiristyvä poliittinen ilmapiiri ei näkynyt Ailin merkinnöissä vielä tammikuussa. Kauniilla käsialalla Aili kirjaa olleensa loppiaisena Agdan ja Laurin häissä, joissa oli paljon vieraita:

”Illalla mentiin joukon miehissä iltamaan. Iikka puheli siellä, Alart ja minä lausuimme runon ja sitten oli vielä näytöskappale ”Rakkauden vuoksi”.”

Iikalla Aili viittaa ilmeisesti vanhempaan veljeensä, vuonna 1892 syntyneeseen Aarne Iisak Emmanuel Heikkaan. Hän oli kauppakoulun käynyt mies ja mukana perustamassa Limingan työväenyhdistystä. Aili taas tiedettiin hyväksi runonlausujaksi.

Kauan eivät Ailin merkinnät olleet yhtä leppoisia.

Lue lisää 1.4. Rantalakeudesta tai aktivoi digitunnuksesi ja lue diginä!