Olisitko sinä tiennyt 15-vuotiaana, mitä haluat tehdä ammatiksesi? Niinpä, ei suurin osa meistäkään tiedä. Tämä pohdinta on meillä ysiluokkalaisilla vahavasti läsnä, sillä nykyään nuorten täytyy tehdä yhä suurempia päätöksiä yhä nuorempana.
Meille, vielä keskeneräisille nuorille, annetaan suuria kysymyksiä pohdittavaksi. Mihin toiseen asteen kouluun haet? Mitä haluat tehdä isona? Meinaatko perustaa perheen? Nämä päätökset voivat vaikuttaa tulevaisuuteemme merkittävästi. Päätöksien tärkeyden korostaminen voi kuitenkin aiheuttaa monille nuorille suuria paineita. Me nuoret kaipaamme painostamisen sijaan päätöksiimme tukea ja ymmärrystä. Tarvitsemme aikaa oppiaksemme tuntemaan itsemme, minkä vuoksi päätöksen lopullisuutta ei tulisi korostaa.
Tämän päivän työelämässä voi työskennellä eri aloilla usealla eri koulutuksella. On myös hyvä muistaa, että suurin osa meidän sukupolvemme tulevaisuuden töistä on sellaisia, joita ei ole vielä edes olemassa. Miksi me nuoret siis tuhlaamme nuoruuttamme pohtimalla päämme puhki sitä, mitä haluamme tehdä isona?
Meidän tulisi muistaa, ettei nyt tekemiemme päätösten tarvitse olla lopullisia. Ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa elää elämää.
On kuitenkin tärkeää pohtia näitä päätöksiä sen takia, että voimme tehdä sellaisia päätöksiä, jotka tuntuvat tässä hetkessä oikealta. Mitä jos siis keskityttäisiin paineiden ja vaikeiden päätösten sijaan olemaan rauhassa nuoria ja keskeneräisiä? Elämässä on kyllä aikaa -tai niin ainakin kaikki sanovat. Luotetaan siis itseemme ja tehdään parhaamme. Se riittää.