Elämämme on nykyään monin tavoin hektisempää. Älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet ovat vallanneet osan arjestamme koulussa, töissä ja vapaa-ajalla. Luemme niistä uutisia, hoidamme asioita ja vietämme jopa sosiaalista elämää niiden kautta.
Samaan aikaan yhä harvempi lapsi, nuori ja aikuinen liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Hälytyskellot soi, sillä esimerkiksi lukiolaisista vain alle 3 prosenttia liikkuu suosituksen mukaisen yhden tunnin päivässä. Meidän aikuisten tehtävä on näyttää esimerkkiä sekä ohjata ja tukea lapsia ja nuoriamme opin- ja kasvunpolulla, myös älylaitteiden ja liikunnan osalta.
Liikunta on elintärkeää kaikille ikään katsomatta. Se ei ole vain huolehtimista fyysisestä kunnosta, vaan se vaikuttaa myös henkiseen hyvinvointiin. Liikunta vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja edistää unen laatua. Liikunnan määrällä on osoitettu olevan suora yhteys myös oppimistuloksiin.
Jyväskylän yliopiston ja UKK-instituutin tutkimuksen mukaan nuorten liikkumisen vähyys johtuu erityisesti yhteiskunnan digitalisoitumisesta eli älylaitteiden yleistymisestä ja arkiliikunnan vähenemisestä. Yhtä lääkettä liikunnan lisäämiseen ei siis ole.
Liikkumisen on tärkeä olla osa päivittäisiä rutiineja. Onko mahdollista, että kävelet tai pyöräilet kouluun, töihin, harrastuksiin tai kauppaan? Pienetkin säännölliset arjen liikuntatottumukset vaikuttavat myönteisesti.
Harrastin nuorena yleisurheilua ja pelasin jalkapalloa. Löysin korona-aikaan hyötyliikunnan oheen hiihdon ja etäjumpat. Iloksemme talvilajien kausi on alkanut. Ladut sekä teko- ja luonnonjäät kutsuvat liikkumaan, yksin tai yhdessä. Hiihtolenkillä saa raitista ilmaa, kunto kohoaa ja hymy nousee huulille.
Kunnilla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Kunnissa päätetään liikuntapaikkojen kaavoituksesta sekä julkisesti rakennetuista ja ylläpidetyistä liikuntapaikoista. Kaavoituksen kautta kunnat mahdollistavat myös yksityiset liikuntapaikkojen investoinnit. Lähiviikkoina kunnissa päätetään ensi vuoden talousarviosta. Valtuutetut linjaavat esimerkiksi tuetaanko seuratoimintaa ja satsataanko ulko- ja sisäliikuntapaikkoihin, kuten liikuntasaleihin, latuverkkoon ja luistelupaikkoihin. On hyvä muistaa, että tuki liikunnalle on investointi tulevaisuuteen.
Seura- ja järjestötoiminta luo puitteet kunnissa erityisesti lasten ja nuorten liikkumiselle ja urheilulle. Siitä iso kiitos vapaaehtoisille, jotka mahdollistavat harrastamisen, valmennuksen ja kisaamisen. Talkoolaisten rooli on merkittävä niin Ruka Nordicissa kuin seuratasolla.
Ensisijaisesti liikunnan ilon ja säännöllisyyden lisääminen on elintärkeää ihmisten hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kannalta, mutta liikkumattomuudelle on muitakin uhkia. Liikunnan puute on heikentänyt liian monen suomalaisen hyvinvointia ja toimintakykyä. Suomalaisten liikkumattomuuden arvioidaan maksavan 3,2 miljardia euroa vuodessa.
Orpon hallitus kutsuukin suomalaisia liikkeelle. Hallitus käynnistää Suomi liikkeelle -ohjelman, jolla kohdennetaan vuosittain 20 miljoonaa euroa erilaisiin liikkumista lisääviin toimenpiteisiin kaikissa ikäryhmissä. Ensi vuodelle euroja suunnataan muun muassa liikuntaneuvontaan ja lähivirkistysalueisiin. Toimenpiteiden vaikuttavuutta myös arvioidaan ja vaikuttavimmat toimintamallit vakiinnutetaan.
Yhteiset teot arjessa, seuratoiminnassa sekä kuntien eurot ja tuet liikkumisen ja urheilun puolesta ovat investointeja ihmisten hyvinvointiin. Ne ovat luomassa osaltaan hyvää elämää ja kriisinkestävää yhteiskuntaa.