Eduskunnassa on alkanut tällä viikolla budjetin käsittely. Mitään järisyttävää uutta ja uutisoimatonta eduskuntakeskustelu tuskin tuo. Oppositiopuolueet kokoomuksen johdolla haukkuvat ja hallituspuolueet demareiden johdolla puolustavat esitettyä ensi vuoden talousarviota.
Kokoomus näyttää nyt politikoivan sillä, kuinka paljon viime vuosien hallitukset ovat ottaneet velkaa. Politiikan joutavanpäiväisimpiä piirteitä on menneiden kaiveleminen.
Lisäksi olennaisin jätetään tietoisesti sanomatta: päätöksiä tehdään aina ajassa.
Olot viime vaalikaudella olivat tyystin toisenlaiset kuin nyt. Kyllä oli kaukaa viisas se, joka osasi ennustaa tälle vaalikaudelle maailmanlaajuisen kulkutaudin, sodan ja pakotteet ja viimeisimpänä pitkälti Venäjän hyökkäyksestä johtuvan energiakriisin.
Toki aina olisi varmasti voitu hoitaa asioita paremminkin, mutta vähintään kohtalaisesti on onnistuttu. Päätöksiä on pitänyt tehdä nopeasti ja silloin väkisin tulee myös tarvetta korjausliikkeille. Suomi kuitenkin selvisi koronasta monia muita maita tuntuvasti pienemmin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin.
Yritysten konkurssiaalto ja pysyvä suurtyöttömyys vältettiin.
Venäjän sotatoimet johtivat Nato-jäsenyyden hakemiseen sekä mittaviin päätöksiin Suomen puolustuksen, sisäisen turvallisuuden sekä ruoka- ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi.
Viimeisimpänä Keskustan vaatimuksesta tulemme tavallisia suomalaisia vastaan sähkön poikkeuksellisessa hinnannousussa ja muussa elämisen kallistumisessa.
Näihin ratkaisuihin velkaa on jouduttu ottamaan. Ja Kokoomus on sitä tukenut.
Edessä eivät ole helpot ajat. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö varoitteli jo merkittävistä valtion velan korkomenojen kasvusta. Kun velkaa on valtavan paljon, pienetkin korkotasojen nousut maksavat meille veronmaksajille hirvittäviä summia.
Suomen etu olisi, että vaalien lähestymisestä huolimatta puolueet hakisivat vakavissaan yhteistä näkemystä tulevien vuosien talous- ja muustakin politiikasta.
Jo liian pitkään on kaikilla puolueilla ollut ratkaisuna vastaantuleviin ongelmiin uusi valtiontuki tai veronalennus. Se rapauttaa vastuun omasta taloudesta, joka on kuitenkin kaiken lähtökohta. Nyt pitäisi kaikkien puolueiden havahtua todellisuuteen ja vähän ravistella opittua tapaa.
Mitä paremmin tässä ja ylipäätään yhteiskunnan uudistamisessa onnistutaan, sitä vähemmän tulevina vuosina tarvitaan leikkauksia ja veronkorotuksia.
Silti tulevissa eduskuntavaaleissa kannattaa suhtautua erittäin varauksellisesti puolueisiin, jotka lupaavat veronalennuksia, lisää tukia tai helpotuksia milloin mihinkin. Sen lystin maksaa pitemmän päälle varmasti suomalainen veronmaksaja moninkertaisesti takaisin.
Tulevien vaalien pääteema pitää olla talous ja kuinka kohtuullinen verotustaso saadaan suhteutettua valtaviin julkisiin menoihin. Leikkauslistoja tarvitaan varmasti. Pienituloiset ovat jo kauan kipuilleet kohonneita kustannuksia.
Suurimman maksajan taakan näistä julkisista menoista kattavat kuitenkin keskituloiset. Nyt heidänkin verotaakka ja kustannusten nouseminen suhteutettuna liki ennallaan pysyvään tulotasoon, aiheuttaa kipuilua monissa perheissä eri puolilla Suomea. Entistä useampi ja korkeamman tulotason perhe on ahtaalla.
Veronalennuksia tarvitaan varmasti, mutta ilman julkisen talouden leikkauslistoja se ei ole mitenkään mahdollista. Hyvään on helppo tottua, mutta tulevina vuosina Suomessa opitaan tottumaan myös etuuksien karsimiseen.
Juha Pylväs
Kansanedustaja (kesk.)
Ylivieska