Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei ole valmis luovuttamaan Ukrainalle Hornet hävittäjiä niiden käyttöiän aikana.
– Tämä on nyt hyvä tehdä selväksi, ja ilmeisesti se saattaakin olla kaikille selvä, että me emme kyllä ole kykeneviä luovuttamaan niitä mitenkään niiden käytön aikana, kertoi Niinistö tavatessaan paikallislehtien päätoimittajia virka-asunnollaan Mäntyniemessä torstaina. Hän totesi myös, ettei Hornet-keskusteluun liity suurta dramatiikkaa, vaikka siltä ehkä saattaa näyttää.
Niinistö muistutti, että Hornetin tulevat käyttöikänsä päähän Suomessa 3-4 vuoden kuluessa, jonka jälkeen niiden käyttöiän jatkaminen olisi erittäin kallis operaatio. Sitä on hänen mukaansa selvitetty.
– Tämä keskustelu käytiin läpi silloin, kun tuumattiin, että voidaanko niiden (Hornetien) käyttöikää jatkaa niin, että oltaisi voitu sitten lykätä F35-hävittäjien hankintaa. Se selvitys ainakin osoitti, että olisi valtavan kallis operaatio yrittää ostaa niille jokunen vuosi lisää käyttöaikaa.
– Nämä koneet ovat käytössä voimakkaiden voimien alaisina, ja se kuluttaa sekä rasittaa niiden runkoakin.
– Mutta tässä vaiheessa viisainta tietysti olisi, että katsotaan kaikessa rauhassa, että mitä tehdään näille koneille ehkä sitten 3-4 vuoden päästä. Eli onko niille vielä käyttöä ja millä fiksauksilla? Mutta ihan ajankohtainen tämä aihe ei ole, Niinistö kertoi.
Presidentti Niinistö kommentoi myös Suomen Nato-hakemuksen taustoja ja etenemistä vain paria tuntia ennen kuin hän kävi valtioneuvoston linnassa vahvistamassa niin sanotut Nato-lait, jotka sinetöivät Suomen osalta maan liittymisen puolustusliittoon.
Niinistö piti Suomen Nato-hakemuksen etenemistä ripeänä monien muiden jäsenmaiden hakemusprosesseihin verrattuna.
– Jos kaikki menee kuten tällä hetkellä näyttää niin kyllä tämä Suomen Nato-jäsenyys ratkeaa kumminkin Naton jäsenyyshistoriaan verrattuna suhteellinen nopeasti, Niinistö totesi.
– Ruotsin osalta tilanne on valitettavasti edelleen avoin. Ruotsissa tulee voimaan uusi terrorismilainsäädäntö tuossa kesäkuun alkupuolella. Se voi olla avain, jolla lukko ehkä, korostan ehkä, aukeaa, Niinistö pohti.
Niinistö kertoi myös näkemyksiään Ukrainan sodasta, ja muistutti, että on ikävä kyllä vaikea ennustaa mihin suuntaan siellä ollaan menossa.
– Venäjän suurhyökkäyksestä, kun puhuttiin, onko se tapahtunut, onko sitä yritetty, on hieman avoinna. Missään tapauksessa kovin merkittävää tulosta se ei ole tuottanut, vaan rintamalinjat ovat lähes paikoillaan. Sitten on uumoiltu myös vastahyökkäyksestä tämän kevään aikana. Nämä kaikki ovat enemmän tällaisia spekulointeja, Niinistö pohti.
Paikallislehtien päätoimittajayhdistyksen ja Niinistön tapaamisessa sivuttiin myös Yhdysvaltain ja Kiinan välisten suhteiden jännittymistä, jota kehitystä Niinistö piti huolestuttavana.
– Se merkitsee myös tietynlaista blokkiutumista, joka on ongelmallista meille kaikille monella tapaa. Täytyy vain toivoa, että tilanne pikkuhiljaa rauhoittuisi. Siitähän nyt oli lieviä merkkejä, kun (Yhdysvaltain presidentti Joe) Biden ja (Kiinan presidentti Jinping) Xi tapasivat viime vuoden lopulla, Niinistö totesi.
Runsaan tunnin tapaamisen päätteeksi Paikallislehtien Päätoimittajayhdistyksen puheenjohtaja, Rantalakeuden päätoimittaja Sauli Pahkasalo kertoi tavanneensa Limingan Tupoksen koulun kolmasluokalaisia maanantaina. Kun lapset kuulivat, että hän on menossa tapaamaan tasavallan presidenttiä, halusi yksi lapsista, Eetu Pekkanen, mukaan tapaamiseen.
Kun se ei ollut mahdollista, halusi hän esittää kysymyksen presidentille. Toisen kysymyksen halusi esittää Viliina Pahkala. Eetu halusi tietää mikä on presidentin suosikkijalkapallojoukkue ja Viliina hänen suosikkijalkapalloilijansa.
– Minä olen käyttänyt tässä vähän poliittista harkintaa eli se on SalPa eli Salon Pallo, jossa olen pelannut joskus jääkiekkoa. Sitten jos ajatellaan suosikkipelaajaa, niin nostaisin esille Teemu Pukin, Sauli Niinistö valitsi.