Kolumni

Lu­mi­joen kun­nan­joh­ta­ja Paula Kar­si-Ruo­ko­lai­nen kir­joit­taa kii­tok­sen mer­ki­tyk­ses­tä: "Kiit­tä­mi­sen ei tar­vit­se olla suurta, pie­ni­kin kiitos vai­kut­taa työ­yh­tei­sön il­ma­pii­riin"

Lumijoki

-
Kuva: Heli Rintala

Marras–joulukuun vaihde on ollut minulle yhtä juhlaa. Kohdalleni osui nimittäin huomionosoituksia kaksin verroin: ensiksi paikallislehti Rantalakeus myönsi minulle Antti-patsaan hyvästä yhteistyöstä sekä avoimesta viestinnästä ja toinen kunnianosoitus tuli itsenäisyyspäivänä, kun sain presidentin myöntämän Valkoisen Ruusun ritarikunnan ansioristin.  Huomionosoitukset tuntuvat erinomaisen hyviltä. Antti-patsaan luovutustilaisuus oli hieno pienimuotoinen juhla, joka striimattiin muillekin nähtäväksi ja kuultavaksi. Sain istua kunniapaikalla kuuntelemassa Rantalakeuden päätoimittaja Saulin mainion puheen sekä Tyrnävän Murron nuorisokuoron pienen ryhmän esittämän liikuttavan upean laulu- ja musiikkiesityksen.

Työtehtävien hoidosta saatu tällainen kiitos tekee hyvää. Arjen keskellä työyhteisössä kiittämisellä ja myönteisellä palautteella on valtava voima. Varovainen arvioni on, että jokainen työkaveri ja läheinen ilahtuu esimiehen, työkaverin tai asiakkaan antamasta pienestäkin myönteisestä palautteesta. Kokemus oman työn merkityksellisyydestä ja sen tarkoituksesta vahvistuu, kun toiselta ihmiseltä saa kiitosta. Työstä saatu palkka on vain osa motivaatiota, rakentavan myönteinen palaute nostattaa saajassaan halun kehittyä ja kasvaa edelleen.

"Palautteessa kannattaa olla aito ja vilpitön. Ajoitus on tärkeää kiitoksessa kuin myös rakentavassa palautteessa."

Kiittämisen ei tarvitse olla suurta, pienikin kiitos vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin. Se on voimavara, jonka käyttöä voimme jokainen helposti lisätä päivittäin. Työssä jakamamme kiitos kertoo työpaikan kulttuurista. Kiittäminen edellyttää vuorovaikutustaitoja ja tilannetajua sekä kiitoksen antajalta että vastaanottajalta – vivahde-eroja on siinä, miten ja millaisen kiitoksen koemme hyvänä. Parhaimmillaan kiittäminen luo työyhteisöön huomaavaisuuden ilmapiirin.

Esimiehinä voimme omalla johtamistavallamme kehittää kiittämisen kulttuuria ja sen edellytyksiä työyhteisössä. Kun esimiehenä tai työkaverina huomaamme toisen ihmisen tekemisen ja annamme siitä myönteistä palautetta, tuotamme siitä saajalle hyvän mielen. Osoitamme näin hänen itsensä ja työnsä arvostamista. Toisen onnistumisen huomioiminen ei ole koskaan itseltä pois; kun työyhteisössä kannustetaan positiivisen palautteen antamiseen, motivaatio lisääntyy jokaisella ja työyhteisö hitsautuu paremmin yhteen. Kun toisen työn myönteinen huomioiminen on jokapäiväistä, kannustavaa tai rakentavaa palautetta ei tarvitse erotella, vaan korjaavankin palautteen vastaanottaminen on helpompaa.

Kiittämistä ja sen vastaanottamista voi harjoitella huomaamalla pienetkin hyvät asiat arjessa. Palautteessa kannattaa olla aito ja vilpitön. Ajoitus on tärkeää kiitoksessa kuin myös rakentavassa palautteessa.

Omassa työssäni kunnanjohtajana on tavoitteena Lumijoen paras. Vastatuulta on toki silloin tällöin, mutta se vain vahvistaa. Teemme Lumijoella yhdessä työtä hyvällä asenteella ja työilmapiiri on hyvä. Luottamushenkilöiden kanssa yhteistyö on rakentavaa ja eteenpäin vievää.  Kunnian tästä Antti-patsaasta ja ansiorististä haluan jakaa kiitollisuudella työyhteisömme ja luottamushenkilöidemme kanssa.

Valoa ja lämpöä jokaisen jouluun!