Urheilu : Ran­ta­la­keus-maas­to­jen infon löydät täältä

Mainos: Oletko jo ti­lan­nut Ran­ta­la­keu­den vii­kon­lo­pun uu­tis­kir­jeen? Ellet, tilaa tästä!

Li­min­gan si­vis­tys­joh­ta­ja Päivi Mäki: “Op­pi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen maksaa itsensä ta­kai­sin”

Vuoden 2021 alusta oppivelvollisuusikä korotetaan 18 ikävuoteen. Samalla se tarkoittaa, että toisen asteen opinnot tulevat maksuttomiksi kahdeksanteentoista ikävuoteen asti.

Liminka
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki pitää oppivelvollisuusiän nostoa hyvänä asiana.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki pitää oppivelvollisuusiän nostoa hyvänä asiana.
Kuva: Jonna Lehtomaa

Uudistus koskisi myös jatko-opintoihin valmistavia koulutuksia, kuten kymppiluokkaa ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta. Oppilaat saavat ilmaiset oppikirjat, läppärin. Lisäksi seitsemän kilometrin rajan ylittävät koulumatkat kustannetaan heidän puolestaa. Erityisissä koulutuksissa oppilaan tulee kuitenkin kustantaa itse välineet, kuten soittimet.

Oppivelvollisuuden laajentamisen tarkoituksena on taata tarvittava koulutus jokaiselle. Uudistus parantaa koulutusta ja sen yhdenvertaisuutta, ja mahdollistaa sen, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen. Osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista. Uudistus edistänee koulutusta, sillä muutoksesta seuraa sekin, että oppilaanohjaus on tehostettua ja siihen kuuluu seurantavelvoite. Kuntien resursseja on kasvatettu ja kuntien budjetista siirretään enemmän varoja koulutukseen.

Yhdeksäsluokkalaisille teetetyn kyselyn tulokset, sinisellä muutosta kannattavat.
Yhdeksäsluokkalaisille teetetyn kyselyn tulokset, sinisellä muutosta kannattavat.

Kysyimme nuorten mielipiteitä maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta. Kyselyyn vastasi 43 Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaista. Heistä 62,8 prosenttia piti ilmaista toisen asteen koulutusta hyvänä asiana. Moni on myös sitä mieltä, että maksuton toisen asteen koulutus edistää tasa-arvoa.

Tupoksen koulun 9D-luokan oppilas Juho Virsunen hakee peruskoulun jälkeen lukioon.

– Todennäköisesti ykkösvaihtoehtona haen Oulun Lyseon lukioon IB-linjalle. Lukioon menen, koska olen enemmän akateeminen ihminen, eikä vielä kiinnosta ammatin hankkiminen tai ammattikoulun tarjoamat ammatit. IB-linjalle haen, koska se on kuulemma haastavampi kuin tavallinen linja.

Juho Virsunen
Juho Virsunen
Kuva: Vesa Jokela

Virsusen mukaan  maksuton toisen asteen koulutus ei juuri vaikuta häneen.

–Kyllähän se säästää vanhempien varoja, mutta kyllä isä maksaisi sen muutenkin. Tottahan valtio joutuu maksamaan siitä pitkän pennin, mutta ei sitä tällaisella pienellä kansalla pärjätä ilman korkealaatuista työvoimaa, ja nykyajan länsimaissa nimenomaan osaaminen on tärkeintä.


Limingan sivistysjohtajan Päivi Mäen mukaan uudistuksen kulut perusopetuksen osalta eivät virallisten laskelmien mukaan ole kovin suuret. Sen sijaan lukio-opetusta koskeva  muutos kuitenkin maksaa valtiovallan arvion perusteella noin 500 euroa lukuvuodessa jokaista lukiolaista kohti.

"Lukioon menen, koska olen enemmän akateeminen ihminen, eikä vielä kiinnosta ammatin hankkiminen tai ammattikoulun tarjoamat ammatit."
Juho Virsunen

Mäki arvioi, että tämä tulee maksamaan enemmän, sillä esimerkiksi pelkästään oppilaskohtaisiin oppimateriaaleihin ja tarvikkeisiin varataan tällä hetkellä peruskoulun yhdeksäsluokkalaiselle oppilaalle Limingassa 360 euroa lukuvuodessa. Opetuksen järjestäjän tulee lisäksi hankkia lukiolaiselle muun muassa  henkilökohtainen kannettava tietokone, ja kurssimuotoisessa lukiossa oppimateriaaleja tarvitaan runsaasti.

–Työttömyystukiin ja muuhun ilman koulutusta jääneiden tukemiseen menee yhteiskunnalta paljon rahaa, ja koska muutoksesta pitäisi seurata se, että entistä useampi saa riittävän koulutuksen ja paremmat mahdollisuudet työelämässä, se voi täten maksaa itsensä takaisin, Mäki kommentoi.

Lähteet: Minedu.fi, www.eduskunta.fi, www.oaj.fi.


Juttu on osa Uutisten viikkoa, jonka aikana Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset toteuttavat Rantalakeuden verkkoon sisältöä.