Kolumni

Li­min­gan kun­nan­joh­ta­ja Pekka Rajala: "Nyt on Poh­jois-Suo­men tah­to­mi­sen, vaa­ti­mi­sen ja roh­kei­den avaus­ten aika lii­ken­ne­asioi­den osalla"

-
Kuva: -

Vihreät ovat tehneet aloitteen ”Lättähatut takaisin ja Suomi lähijunaan”. Sen mukaan Suomen suurilla kaupunkiseuduilla tulisi aloittaa lähijunaliikennekokeilu. Kokeilun tavoitteena on palauttaa säännöllinen lähijunaliikenne ja vanhojen ”lättähattujen” seisakkeet takaisin.

Olemme Limingassa vahvasti samaa mieltä. Esitys on samansuuntainen kuin kunnan vuosia sitten esittämä ajatus.

Mielestäni kaikilla isoilla kaupunkiseuduilla liikennejärjestelmä tulisi perustua raideliikenteelle, sikäli kun niissä on raiteet olemassa. Uskon, että myös muut kehyskunnat ovat nykyaikaisten lättähattujen, kokeilun ja raideliikenteen takana.

Kun raide on kerran olemassa eri puolilla kaupunkiseutuja, niin onhan se resurssien tuhlausta, jos niitä ei käytetä maksimaalisesti hyväksi.

Lähijunakokeilu Nokian ja Tampereen välillä osoitti, että junien käyttäjämäärä on todellisuudessa isompi kuin mitä alun perin oli ennakoitu. Tuolla välillä käyttäjämäärän kasvu oli ennakko-odotukset ylittäen 47 prosenttia.

Lähijunakokeilun myötä myös loppuosat matkaketjusta tulisi uudistaa ja integroida järkeviksi kokonaisuuksiksi.

Liikenneasioita on tarkasteltu tähän mennessä hallituskausittain, lyhytnäköisesti.

Juuri nyt on lausuntokierroksella ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032. Siinä tarkastellaan liikenneasioita laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti. Suunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa katsotaan muun muassa eri liikennemuotojen kuten raideliikenteen ja tieliikenteen suhdetta: mitä, minne ja milloin rakennetaan sekä miten kaikki rahoitetaan. Ei siis mikään turha asiakirja.

"Lähijunakokeilun myötä myös loppuosat matkaketjusta tulisi uudistaa ja integroida järkeviksi kokonaisuuksiksi."

Valtiovalta on asettanut kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, mikä johtaa siihen, että kaupunkiseuduilla on tulevaisuudessa suuremmat velvoitteet päästöjen vähentämiseen.

Myös vastuun rahoituksesta tulee olla valtiolla. Liikennejärjestelmän suunnitelmaluonnoksessa valtio olisi sälyttämässä kunnille 30–50 prosentin rahoitusosuutta investointeihin, perustuen hyötymisnäkökulmaan. Kuntien eurot eivät riitä valtion perusinfran ja tavoitteiden rahoittamiseen.

Valtion tehtävä on luoda rakenteita, jotka parantavat elinkeinoelämän ja kasvun edellytyksiä koko Suomessa.

Päärata välillä Oulu-Kokkola on toiseksi vilkkain tavaraliikenteen kuljetuksissa koko Suomessa, ja sen kehittäminen Oulun seudulla palvelee ensisijaisesti elinkeinoelämää.

Pohjois-Suomen suurinvestoinnit edellyttävät raideliikenteen kehittämistä. Raideväli Oulu-Liminka on suurin pullonkaula liikenteen kasvulle, ja kaksoisraide parantaa sen välityskykyä ja mahdollisuuksia merkittävästi.

Luomalla mahdollisuudet liikkua lähijunilla yli kuntarajojen koko seudun tuleva julkinen investointitarve vähenisi: nopeuden vuoksi palvelujen käyttö yli kuntarajojen tulisi aidosti mahdolliseksi. Liikkuminen nopeasti keskustasta toiseen mahdollistaa niin nuorille, ikäihmisille kuin työssäkäyville esimerkiksi opiskelut, terveyspalvelut ja kulttuuripalvelut. Kuntatalous kiittää, kun investointitarve vähenee.

"EU on täynnä rahoitusta, jota voidaan hyödyntää myös lähijunaliikenteen edellyttämän infran rakentamiseen."

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2021–2032 on Oulunseudun ja koko Pohjois-Suomen edunvalvonnan paikka, niin kansanedustajille, kunnille, yrittäjille kuin eri järjestöjen osalta. Etelä-Suomi ja eteläpohjalaiset haluavat, tahtovat ja vaativat. Nyt on Pohjois-Suomen tahtomisen, vaatimisen ja rohkeiden avausten aika liikenneasioiden osalla.

Suunnitelmaan tulee saada Oulun seudun näkökulmasta kaksoisraide Oulun ja Limingan sekä Ylivieskan ja Oulaisten välille, linjaukset lähijunaliikenteestä ja kokeiluista kaupunkiseuduilla, valtatie 8:n suunnittelu- ja korjausrahoitus, valtatie 4:n parantaminen nykyiseen paikkaan ja Haaransillan eritasoliittymäratkaisut.

Väyläviraston Tampere–Oulu tarveselvityksen mukaan kaksoisraide välillä Oulu–Liminka maksaisi 125 miljoonaa euroa. Tämä on pennosia verrattuna Turun tunninjunaan.

Kaksoisraide Oulu-Liminka on nostettu toteutuslistojen ykköskoriin pääradan pullonkaulojen poistamisessa, ja toteutusaika voisi selvityksen mukaan olla 2020-luvulla.

EU on täynnä rahoitusta, jota voidaan hyödyntää myös lähijunaliikenteen edellyttämän infran rakentamiseen. Nyt on kyse koko Pohjois-Suomen saavutettavuudesta ja edunvalvonnasta suhteessa Etelä-Suomeen.

Pekka Rajala

Limingan kunnanjohtaja