Tutkimukset suomalaisten liikkumattomuudesta ja sen kustannuksista ovat karua kertomaa. Suositusta vähäisempi reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä eli liikkumattomuus aiheuttaa Suomessa vuosittain yli kolmen miljardin euron kustannukset. Liikkumattomuus lisää riskiä useille kansansairauksille, selviää UKK-insituutin tutkimuksessa.
Olympiakomitean Liikunnallinen elämä -osaston johtajan Petri Keskitalon mukaan tilanne on vaikea, ja siihen olisi herättävä nopeasti koko yhteiskuntana.
– Yhtäältä nykyaika ajaa passiiviseen elämään ja luontainen fyysinen tekeminen on vähentynyt. Lisäksi aikuisväestö vanhenee kovaa vauhtia ja yhä vähemmän syntyy uutta nuorisoa. Yhtälö on vaikea kansantaloudellisesti, hän kuvailee.
Asepalveluksessa olevia cooper-testin tuloksia on seurattu 70-luvulta asti. 70-luvulla keskiarvotulos oli yli 2 700 metriä, viime vuonna enää alle 2 400. Tuloksista voi myös päätellä tulevaa.
– Vuonna 2040 hyvässä kestävyyskunnossa olevia 50-vuotiaita on vain kaksi prosenttia väestöstä.
Yhteiskunnassa on painetta nostaa eläkeikää, mutta kun yhä pienempi ja huonokuntoisempi väestö pitää yllä kansantaloutta, on haaste valtava - niin yhteiskunnalle kuin yksilöiden hyvinvoinnille.
Tapakulttuurin muutos on hidasta, mutta kiire olisi. Kun ilmastonmuutokseen herääminen ja huolen muuttuminen käytännön teoiksi kesti kymmeniä vuosia, ei liikkumattomuuden kanssa olisi aikaa odotella.
Ratkaisuun vaaditaan Keskitalon mielestä kaikkia yhteiskunnan tasoja ja isoja, koordinoituja panostuksia.
– Muutos lähtee totuuden tunnustamisesta. Yhteiskunnan ylätasolla pitää saada haaste esille. Asian pitää nousta päättäjäverkostossa ilmaston ja talouden rinnalle, hän painottaa.
Valtion, hyvinvointialueiden, kuntien ja lopulta yksilöiden pitäisi tehdä yhtäaikaisia, samanlaisia ratkaisuja. Nykyäänkin esimerkiksi kunnat kiinnittävät huomiota liikuntamahdollisuuksiin, mutta Keskitalo peräänkuuluttaa vielä lisää poikkihallinnollisuutta.
– Liikunnan edistämisen pitäisi olla sisäänrakennettu kunnan kaikkiin toimiin, aivan kuten ympäristö nykyään. Se olisi parempi malli kuin se, että yksi liikunnasta vastaava yksikkö vastaa kehittämisestä.
Hän ottaa esimerkiksi pyörätiet. Kaikki rakennetut pyörätiet lisännevät liikuntaa, mutta suurempi vaikutus olisi, jos suunnittelun taustalla vaikuttaisi aina iso yhteinen päämäärä lisätä liikkumista.
Yhteisiin talkoisiin pitää osallistua myös työpaikoilla, lisäten esimerkiksi paikallaolon katkaisuja eri menetelmin sekä perheissä yhdessä liikkumisen lisäämisenä. Terveydenhuolto kohtaa tuhansia ihmisiä päivittäin, ja tapaamiset voisi käyttää paremmin hyödyksi liikunnan edistämiseksi.
– Vaikuttaminen helpottuu, jos pystymme yhteiskuntana useisiin samansuuntaisiin toimenpiteisiin yhtä aikaa.
Keskitalo muistuttaa myös, että liikkumiseen kuuluu neljä kokonaisuutta: paikallaanolon keskeytys, arjen aktiivisuus, omatoiminen liikunta sekä organisoitu seuratoiminta. Kaikkia niitä olisi lisättävä.
Urheiluseurat liikuttavat noin miljoonaa lasta ja nuorta. Petri Keskitalon mukaan koskaan Suomen historiassa ei näin iso osa lapsista ole ollut seuratoiminnassa. Toisaalta, harrastus lopetetaan nykyään aikaisemmin: kun 60-luvulla ensimmäinen drop out -ikä oli 15 vuotta, on se tänään 11.
Seuroilla on iso ja tärkeä haaste nostaa lopettamisikää ylöspäin: kun puhutaan miljoonasta lapsesta, jo vuoden lisä harrastustoiminnassa tietää merkittävää määrää herkässä kasvuiässä olevia suomalaisia.
Kustannusten nousuun pitää myös suhtautua vakavasti. Vaikka kriisit ovat nostaneet hintoja, on kyse Keskitalon mielestä myös valinnoista.
– Pitääkö 10-vuotiaille järjestää leirejä ulkomaille? Eivät kaikki seurat näin toimi, mutta hyvä tästä on keskustella, sillä kustannukset kuristavat harrastusmahdollisuuksia.
Etua olisi myös matalan kynnyksen urheiluseuratoiminnasta, joissa voisi kokea liikunnan riemua, vähemmillä urheilullisilla tavoitteilla.
– 70-luvulla puhuttiin, että monen lajin harrastaminen on kannattavaa minkä tahansa lajin urheilijalle. Tämä ajatus on vähän unohtunut.
Petri Keskitalon mielestä eri lajeja järjestävät seurat voisivat tehdä yhteistyötä ja ja järjestää monilajikerhoja.
Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointifoorumi järjestetään keskiviikkona 15.11. Kempeleessä. Linnakankaan koululla pidetään paneelikeskustelu kello 17 alkaen, missä myös Petri Keskitalo on mukana. Voit seurata paneelikeskustelun myös Rantalakeuden verkosta suorana lähetyksenä.
