Urheilu : Ran­ta­la­keus-maas­to­jen infon löydät täältä

Kolumni

Kriit­ti­nen poh­din­ta on tär­keää, muis­tut­taa Tu­pok­sen koulun yh­dek­säs­luok­ka­lai­nen Selina Ahola

Selina Ahola
Selina Ahola
Kuva: Selina Ahola

Näen Instagramissa julkaisun, jossa on minua ja ystäviäni koskevaa tietoa. En pysähdy tutkimaan, onko tieto todenmukaista, vaan jaan sen ystävilleni. He jakavat julkaisun heidän ystävilleen, ja heidän ystävänsä taas eteenpäin. Näin tietoa, joka ei välttämättä ole totta, saadaan helposti leviämään medioissa.

Nuorten median käyttö yleistyy joka vuosi. Sen takia on tärkeää osata suhtautua kriittisesti median syöttämiin tietoihin. Mediassa tieto halutaan löytää nopeasti, eikä aina jää aikaa pohtia, onko tekstissä tai julkaisussa oleva tieto totta. Esimerkiksi etsiessäni tietoa netistä saatan tukeutua ensimmäiseen löytämääni sivustoon tutkimatta, mitä muilla sivustoilla asiasta kerrotaan. Sivustolla vastaus löytyy usein tekstin ensimmäisiltä riveiltä, joten en selaa tekstiä lähdetietoihin asti.


Myös sosiaalisissa medioissa välitetään nykyään paljon tietoa. Siellä tieto välittyy usein kuvan tai lyhyen kuvatekstin avulla. Kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa nimimerkin takaa, joten kaikki asiat sosiaalisessa mediassa eivät ole totta. Erityisesti julkisuuden henkilöiden somepäivityksissä ilmeneviin uutisiin tai tietoihin uskotaan helposti, ja suuren seuraajamäärän vuoksi he saavat päivityksensä leviämään nopeasti.

Mediassa esiintyvät kuvatkaan eivät aina ole todenmukaisia. Kuvien muokkaaminen on nykyään hyvin yksinkertaista, ja siihen pystyy lähes kuka vain. Kuviin voidaan lisäillä tai niistä voidaan poistaa henkilöitä tai muita elementtejä. Muokattuja kuvia käytetään usein vaikutuskeinoina, esimerkiksi vaalien tai muiden äänestysten aikana joku ehdokkaista voidaan muokata kuvaan tekemään jotain sopimatonta, jotta häntä ei äänestettäisi. Myös ulkonäköpaineet ovat kasvaneet median käytön yleistymisen myötä, koska kaikki jakavat itsestään kauniita kuvia tileilleen. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei kaikki ole sitä miltä näyttää: vartaloita usein kavennetaan ja virheitä poistellaan.


Väärien tietojen levittäminen on nykyään hyvin helppoa luultavasti siksi, koska mediaa käyttävät yhä nuoremmat ihmiset. Median käyttö on myös tehty niin helpoksi, että emme jaksa jäädä tutkailemaan yhtä julkaisua ja sen tietoja, vaan skrollaamme nopeasti eteenpäin. Linkkien ja julkaisujen jakokin on hyvin yksinkertaista.

"Myös julkisuuden henkilöillä olisi hyvät mahdollisuudet puhua kyseisestä aiheesta, sillä heillä on suuret määrät seuraajia ja vaikutusvaltaa nuoriin."

Mielestäni siis nuorille tulisi tiedottaa kuuluvammin siitä, että mediassa vastaan tulevien julkaisujen sanoma ei ole aina totta. Jos kriittisen medialukutaidon tärkeys olisi entistä paremmin tiedossa, huijaukset ja turha omien tietojen levittäminen vähenisivät. Myös nettikiusaamisesta ja väärän tiedon levittämisestä mediassa saataisiin parempi ote. Nuorille pitäisi tarkentaa, miten voi selvittää, onko tieto totta. Näin me osaisimme varautua paremmin.

Tietoa mediakriittisyydestä ja siitä, miten mediassa voi tunnistaa väärän tiedon, voisi levittää enemmän esimerkiksi medioissa, joita nuoret useimmiten käyttävät. Mediakriittisyydestä olisi hyvä keskustella koulussakin jo hyvissä ajoin. Myös julkisuuden henkilöillä olisi hyvät mahdollisuudet puhua kyseisestä aiheesta, sillä heillä on suuret määrät seuraajia ja vaikutusvaltaa nuoriin. Nuoret ymmärtäisivät kriittisen medialukutaidon tärkeyden esimerkiksi selkeiden ja varoittavien esimerkkien avulla.


Kun seuraavan kerran selaan Instagramia ja törmään mielenkiintoiseen julkaisuun, pysähdyn pohtimaan, onko tieto todenmukaista. Jaan julkaisun eteenpäin vasta sitten, kun tiedän sen olevan totta. Toimitaan kaikki samoin.

Selina Ahola 

9c, Tupoksen koulu