Suorsan kotitila 1940-luvulla. Komeat ovat heinäseipäiden rivit lakeuden maisemassa.
Kuva: Marjatta Saastamoisen kotialbumi
Oulusta muutamia kymmeniä kilometrejä etelään, kääntyy tie Tyrnävälle. valkoinen kirkko vartioi sankarihautoja. Sankareita, jotka eivät kuolleet vaan kaatuivat. Merestä noussut maa, tasainen ja viljava, antaa katseen pyrkiä kauas. Lapsuuteni päivinä laajat viljavainiot reunustivat tietä, joka johti Kerttuun, kylään suon sylissä.
Kylän nimi kokonaisuudessaan on Kertturäme. Luultavasti marjastaja eksyessään oli antanut sille nimensä. Talot sijaitsevat mäntykankaan ja suon yhtymäkohdissa. Kärrytie kulki pihojen halki, aivan kuin yhdistäen kylän vielä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Vain pariin taloon tuli kilometrin pituinen kuja kauempaa kaartavalta maantieltä, Suorsalle ja Häliselle.
