UKK-instituutin mukaan kaikille 7–17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikuntaa vähintään tunti päivässä yksilölle sopivalla tavalla. Suurimman osan liikkumisesta tulisi olla kestävyystyyppistä. Teholtaan rasittavaa kestävyystyyppistä liikkumista sekä lihasvoimaa ja luustoa vahvistavaa liikkumista tulisi tehdä vähintään kolmena päivänä viikossa. Liikkumisen tulisi olla monipuolista, jotta erilaiset liikuntataidot kehittyvät. Myös liikkuvuuteen on hyvä kiinnittää huomiota.
Yläkoululaisista noin 70 prosenttia liikkuu yli UKK-instituutin asettaman liikuntasuositusten mukaisesti. Siitä huolimatta jopa kolmasosa Tupoksen yläkoululaisista liikkuu alle liikuntasuosituksen. Liikunnan määrä näkyy muun muassa oppilaiden vireystilassa sekä henkisessä jaksamisessa.
– Tilanne on huolestuttava. Liikunnan määrän väheneminen on yhteiskunnallinen ongelma. Yhteiskunta ei ole pysynyt digilaitteiden yleistymisen mukana. Liikunnan lisääminen on nuorten, huoltajien ja yhteiskunnan vastuulla. Liikunnan määrän väheneminen näkyy selvästi esimerkiksi Move-testien tuloksissa, jotka ovat olleet laskussa viimeisten vuosien aikana, Tupoksen koulun liikunnanopettaja Jyri Kyllönen kommentoi.
Mitä liikuntaa nuoret harrastavat?
Nuorten yleisimmät liikuntamuodot ovat kuntosali, salibandy ja lenkkeily. Suuressa suosiossa on myös ulkojäiden tultua jääkiekko ja luistelu. Kuntosalin käyttö on noussut suureen suosioon sen uudistuksien myötä. Myös liikuntasali on nuorten monipuolisessa käytössä heille saatavilla olevien ilmaisten vuorojen ansiosta. Yläkoululaisten tyttöjen keskuudessa lenkkeily on erittäin yleistä, ja sitä harrastaa jopa 54 prosenttia. Toiseksi yleisin harrastus yläkouluikäisten tyttöjen keskuudessa on kuntosali, jota harrastaa 15 prosenttia. Yläkoululaisten poikien keskuudessa yleisimmät harrastukset ovat salibandy ja kuntosali, joita harrastaa kolmasosa vastanneista. Muita yleisiä harrastuksia yläkoululaisilla kyselyn mukaan ovat jääkiekko, hiihto, lentopallo sekä frisbeegolf.
– Ratkaisu liikunnan lisäämiseen on lisätä liikuntaa vähän kerrallaan, jotta liikkumisesta tulee osa arkea. Eli lisätä liikuntaa progressiivisesti. Myös liikuntamuodon harrastaminen josta pitää on tärkeää, jotta liikunnasta ei tule pakollista ja se on mahdollisimman mukavaa, Kyllönen opastaa.
Juttu on kirjoitettu Tupoksen koulun nuorten alueverkkotoimituksessa. Nuoret tuottavat sisältöä verkkoomme Uutisten viikon ajan.
