Iäkkäiden kokemus osallisuudesta päätöksentekoon on heikentynyt viime vuosina. Yli 60-vuotiaat kokevat jäävänsä syrjään poliitikkojen puheissa ja kannanotoissa.
Yli puolet yli 60-vuotiaista kokee, että ikääntyneitä kohdellaan huonosti tai vähätellään poliitikkojen kannanotoissa, tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämä tiedetään vuonna 2024 tehdyn 60+-barometrin pohjalta (Eläkeliitto ry ja Tutkimustie Oy). Samalla tiedetään, että äänestysaktiivisuus huolestuttavasti laskee iän myötä. 87-vuotiaista vain puolet äänesti eduskuntavaaleissa 2023.
Parhaat asiantuntijat ikääntyneitä koskevissa kysymyksissä ovat ikääntyneet itse. Eduskuntaan vuonna 2023 valituista kuitenkin vain yhdeksän prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Vuoden 2021 kuntavaaleissa valituksi tulleista puolestaan alle viidesosa oli yli 65-vuotiaita. Vuoden 2022 hyvinvointialuevaleissa kaikista valituksi tulleista yli 60-vuotiaista eläkeläisten osuus oli vain noin 13 prosenttia.
Kun joidenkin arvovalinnat muuttuvat yhteiskunnallisiksi päätöksiksi ja laeiksi, toisten arvovalinnat jäävät syrjään. Ikääntyneiden ääni ei nouse päätöksenteon keskiöön muiden äänien rinnalle ilman ikääntyneiden omaa aktiivisuutta ja ehdokkaaksi asettumista.
Vuoden 2022 aluevaaleissa yli 65-vuotiaiden ikäluokasta oli kaikkein helpointa tulla valituksi. Vaikka ei tulisikaan valituksi, voi tulla nimitetyksi lautakuntaan. Yhtä lailla se merkitsee hyviä vaikutusmahdollisuuksia.
Äänestysaktiivisuutta voidaan parantaa eri keinoin. Läheinen voi auttaa ikääntyneen ihmisen kotiäänestysmahdollisuuden selvittämisessä, antaa ikääntyneelle kuljetusapua äänestyspaikalle pääsemisessä ja avustaa hyvissä ajoin ennakolta henkilöllisyyden todistamista varten tarvittavan asiakirjan hankinnassa. Viime kädessä henkilöllisyyden todistaminen onnistuu poliisilaitoksen myöntämällä väliaikaisella henkilökortilla.
Sirkka-Liisa Mikkonen
Maija Pitkänen
Marja-Liisa Pylväs
Henna Leskinen
Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry