Mielipidekirjoitus

Kont­ti­sen pappa oli mahtava pappa, muis­te­lee Ari

Oulu

Me asuimme Kujakyläntie 9:ssä vuosina 1979–1983, jolloin muutimme Tupokseen: uudelle asutusalueelle, niin sanotulle Riipin pellolle. Naapurimme oli Konttisen Henkka, jonka isovanhemmat opettivat lempeästi tutustuttaen todelliseen taiteiden kulttuuriseen maailmaan. He olivat Yrjö Aaprami ja Aino Elisabet Konttinen. Heille olen ikuisesti kiitollinen. Itse olin elänyt ja varttunut lähinnä Aku Ankkojen, Apu-lehtien ja Valittujen Palojen tuomassa maailmassa.

Konttisilla opin tuntemaan laajemmin sarjakuvien taiteita. Useisiin ranskalaisiin ja keski-eurooppalaisiin taiteilijoihin; kuten Tintin tekijään Hergeen (oikealta nimeltään Georges P. Rémi) – vasta tuolloin tosiaan pääsin tutustumaan.

Myös Karin (oikealta nimeltään Kari Yrjänä Suomalainen) tekemään poliittiseen piirrossatiiriin pääsin tuolloin paneutumaan, ja ollen heti kovin otettu, tästä ”herkullisuudesta”.

”Isko-pappa” eli isä Yrjö oli herkkä ja monitaiteellinen mies. Näin hänen soittavan viulua kiikkustuolissaan jopa silmänurkasta kyynel vierähtäen.

”Kyllä siinä pikku-pojalla ilo oli ylimmillään, ja ihan haljetaksi asti!”

Konttisten kesämökki sijaitsi Heinijärvellä. Siellä kerran mopopoikana vierailinkin. Henrik-poika  eli ”Henkka”, olikin sinne minut kutsunut käymään, jolloin lienee ollut kesä 1985 kyseessä. Konttisilla oli usean aarin mittainen peruna- ja kasvispelto, joka kukoisti Kujakyläntien päässä. Ja jo kiven heittämän takana oli Nuorisoseuran talo, ”Seuran talona” tunnettu tuolloin oli. Useat bändit ehdin minäkin siellä katsoa.

Me tietenkin, lapsena leikkiessämme niin niitä sotaleikkejä kyllä leikimme. Kerran heitin toiveen Konttisen papalle: ”Voi että, kun olisi kiva saada Suomi-konepistooli”.

No, mutta – ota istu ja pala: eipä mennyt montaakaan hetkeä, kuin Isko-pappa sen konepistoolin puusta jo pojalle veisti! Ja vielä lisäksi, puiset vaihtolippaatkin hän sorvasi! Kyllä siinä pikku-pojalla ilo oli ylimmillään, ja ihan haljetaksi asti!

Yrjö A. Konttinen osasi kaiken tämän lisäksi olla kuvataiteilija: sillä hän maalasi hyvin hienoja, impressionistisen värikkäitä kuvatauluja.

Suomi-konepistooli (Lahti-Saloranta 9 millimetrin konepistooli) tuli sittemmin armeijan asepalveluksen aikana tutuksi, sillä tein kovapanosammuntaa kyseisellä asetyypillä Rovaniemen aseammuntojen sotilasleirillä vuonna 1990. Ampumassani aseessa oli vuosileima ”1932”.

Niin kutsuttu ”Ukko-Pekka” -tyypin sotilaskivääri (kaliiperi 7.62, eli 0.30”) tuli sekin tutuksi tuolloin.

Rakkaudella, lämmöllä muistaen

Ari InkeroinenOulu