Kolumni
Tilaajille

Juhaa huo­let­taa: "Ha­luam­me­ko ete­läi­sen Eu­roo­pan mallin tän­ne­kin, vai ha­luam­me­ko lo­pet­taa velaksi elä­mi­sen?"

Kempele

Eduskunnasta

Valtio velkaantui koronan vuoksi merkittävästi. Myös Venäjän hyökkäys Ukrainaan on poikinut meille lisäkuluja. Nämä ovat esimerkkejä siitä, milloin valtion kassan joustoa tarvitaan turvallisuudentakaamiseksi, työpaikkojen pelastamiseksi ja suomalaisten hyvinvoinnin sekä toimeentulon turvaamiseksi. Näin meidän tulee toimia poikkeustilanteissa jatkossakin. Tämä edellyttää sitä, että normaaliaikana ja hyvinä aikoina valtion talouden täytyy olla tasapainossa ja mieluummin hieman ylijäämäinen. Näin kerättäisiin puskuria seuraavia kriisejä varten.

Reilu viikko sitten eduskunnassa käsiteltiin julkisen talouden suunnitelmaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Valtion talous on noin seitsemän miljardia euroa alijäämäinen myös tulevina vuosina. Tämän lisäksi valtion lainojen korkokulut tulevat nousemaan merkittävästi yleisen korkotason nousun vuoksi. Suurinflaatio tuo automaattisesti myös muita kuluja valtion kassaan. Kustannusten nousu näkyy myös kaikkien suomalaisten taloudessa, konkreettisimmin kaupassa ja bensa-asemalla. Hallitus on tehnyt joukon täsmätoimia, joilla on pyritty helpottamaan suomalaisten arkea, mutta todennäköisesti lisää tarvitaan. Rahapula vaivaa myös uusia hyvinvointialueita ja ratkaisuja tarvitaan myös siellä.