Putinin hyökkäyssota Ukrainaan näkyy nyt meidän kaikkien arjessa.
Viimeisimpänä Venäjä tuhosi putket, jotka olivat pitkään osa maan energiapoliittista strategiaa. Ironista tässä on se, että he ovat toimillaan omien putkiensa, oman kaasunsa kimpussa. Nyt näistä putkista ei tule koko talvena – ei ehkä koskaan – mitään, ja ne ovat poissa pelistä Saksan kotitalouksien energiansaannista.
Tämä voi olla alkua kiusanteon sarjalle, muutakin voi tapahtua.
Ei ole sattumaa, että putkien sabotointi ajoittuu siihen, kun Venäjä törkeästi ja laittomasti järjesti Ukrainalle kuuluvilla alueilla valevaalit ja julisti niiden olevan osa Venäjää. Nord Stream- kaasuputkiin liittyen meilläkin on Suomessa alkanut keskustelu siitä, mitä menneisyydessä on sanottu. Ne eivät kuitenkaan ole kuuluneet Suomelle mitenkään, sillä putkien kautta ei ole koskaan tullut meille kaasua eivätkä ne kulje meidän aluevesiemme läpi.
Kaasuputkien rakentaminen on ollut kahden kauppa Saksan ja Venäjän välillä. Mutta tätä juuri Venäjä sabotoinnillaan haluaa; katseemme ovat nyt Itämerellä eivätkä Ukrainassa. Siispä katse sinne, minne se kuuluukin – Ukrainaan ja meidän omaan huoltovarmuuteemme
Venäjä-töpselit on nyt konkreettisesti irrotettu EU:n alueelta. Meille Suomeenkaan ei tule enää Venäjältä öljyä, kaasua tai sähköä. Lisäksi pelletin, sahanpurun ja hakkeen tulo on loppunut. Esimerkiksi pelletistä Venäjän toimittama osuus on aiemmin ollut jopa kolmannes.
Nyt meillä onkin pulaa juuri pelletistä, mutta myös sahanpurusta ja hakkeesta. Onneksi Suomessa olemme varautuneet tämänkaltaiseen tilanteeseen suhteellisen hyvin. Sähkön omavaraisuus on jo nyt tosiasia kovimpia pakkaspäiviä lukuun ottamatta, lämpöä tulee kyllä riittämään talven yli.
Mikäli pakkaset äityvät koviksi, joudutaan sähköä ehkä ajoittain säännöstelemään. Silloin tarvitaan säästeliäisyyttä ja puuta pesään siellä, missä on tulisijoja. Havaintoni mukaan liiterit ovatkin nyt monilla jo täynnä ja toimet sähkön säästämiseksi aloitettu. Huonelämpötiloja säädetään pienemmäksi, suihkussa käydään lyhyempiä aikoja ja niin edelleen.
Omakotitaloissa voidaan saavuttaa kohtuullisilla ponnisteluilla jopa neljänneksen säästö sähkön kulutuksessa.
Tällaisina aikoina valtio tulee myös vastaan. Pienituloisille myönnetään väliaikainen sähkötuki, kotitalousvähennykseen saa liitettyä osan suurista sähkölaskuista ja sähkön arvonlisävero pudotetaan 10 prosenttiin. Eduskunnassa ja EU-parlamentissa pitäisi keskittyä huoltovarmuuteen nyt kokoaikaisesti.
Ei-kiireelliset asiat, kuten EU:n ennallistamisasetus ja kotimainen luonnonsuojelulaki ovat esimerkkejä esityksistä, jotka vievät huoltovarmuuttamme nyt väärään suuntaan.
Nämä ja monet muut hallituksen esitykset voitaisiin pikaisesti raivata pois kiireellisempien huoltovarmuuskysymysten tieltä, odottamaan tilanteen rauhoittumista.
Kaikilla kriiseillä on myös positiivinen puolensa. En ole koskaan nähnyt tällaista vilskettä energia-alalla. Uusia innovaatiota syntyy ja vanhoja kaivetaan esille.
Irtaantuminen Venäjän energiasta tapahtuu nyt nopeutetussa aikataulussa. Tuulivoimaa rakennetaan, vetytalous edistyy, synteettisiä polttoaineita tehdään korvaamaan dieseliä ja bensiiniä, biokaasuasemia avataan sekä lämpö- ja sähkövarastoja kehitetään.
Älykäs sähköverkko auttaa meitä sähkön säästämisessä ja Suomessakin aletaan valmistaa sähköautoja, joissa on katolla kiinteät ja tehokkaat aurinkopaneelit.
Kun tästä talvesta selvitään, tulemme energiakriisistä entistä vahvempana ulos.
Juha Sipilä
Kirjoittaja on Keskustan kansanedustaja Kempeleestä.