Noin viikon kestänyt helleaalto näkyy palaneiden olkapäiden ja täysien rantojen lisäksi jo päivystyksessä.
Mitä kauemmin hellejakso kestää, sitä enemmän se vaikuttaa päivystyksen potilasmääriin, kertoo Pohteen geriatrian ja yleislääketieteen palvelualuejohtaja Elina Heikkinen.
– Vielä helle ei ole vaikuttanut meihin hirveästi, mutta vaikutukset lisääntyvät hellejakson jatkuessa. Kun säätiedotusta katsoo, se jatkuu tulevallakin viikolla. Tarkkoja potilasmääriä on vaikea ennustaa, mutta yleisesti kiire tulee lisääntymään, Heikkinen sanoo.
Kiireen lisäksi päivystyksen jonotusajat saattavat pidentyä entisestään.
Helle vaikuttaa erityisesti vanhuksiin, joiden kehon säätelyjärjestelmät ovat lähtökohtaisesti heikompia kuin perusterveiden nuorten. Myös kyky aistia lämpöä ja janoa heikkenee.
– Helteillä tyypillinen päivystyspotilas on kuivunut vanhus, jonka yleistila on laskenut, jalat eivät kanna ja munuaisarvot ovat koholla, Heikkinen kertoo.
Erityisessä riskissä ovat muistisairaat vanhukset, jotka eivät muista esimerkiksi juoda tai suojautua kuumalta.
Muita riskiryhmiä ovat pienet lapset, raskaana olevat ja pitkäaikaissairaat.
Myös perusterve nuori ihminen voi kärsiä auringon ja kuumuuden aiheuttamista oireista, kuten päänsärystä tai heikotuksesta. Heidän kohdallaan päivystykseen hakeutumiselle on tarvetta vain harvoin.
– Mutta jos neste ei pysy sisällä, eli nestetasapainoa ei pysty korjaamaan itse, täytyy hakeutua terveyspalveluiden piiriin, Heikkinen sanoo.
Lämpösairauksista oireilevista vanhuksista osa voi joutua jopa osastolle tarkkailuun. Tällä hetkellä Oulun yliopistollisen sairaalan geriatriakeskuksessa helteen uuvuttamia potilaita on alle kymmenen.
Heikkinen kertoo, että kesä on kokonaisuutena päivystyksen kiireinen vuodenaikana.
– Eri vuodenaikoina on kuitenkin omat eri ongelmansa. Syksyllä ja talvella on enemmän tarttuvia tauteja, keväällä hoidetaan liukastelusta johtuneita murtumia.
Osasyy kesän kiireyteen terveyspalveluissa on se, että lomakauden keskellä henkilökunnan lisäämiseen on vain rajalliset mahdollisuudet. Esimerkiksi Qstockiin valmistaudutaan lisähenkilökunnalla, mutta ei yksittäiseen hellepätkään ei.
Heikkinen muistuttaa, että oleellisinta on ehkäistä lämpösairauden oireita. Kaikista tärkeintä on veden juominen.
– Helteet toistuvat joka vuosi, mutta silti usein ne pääsevät yllättämään. Ei välttämättä tule mieleen, että iäkäs omainen voi joutua jopa sairaalaan kuumuuden vuoksi, Heikkinen sanoo.
Näin selviät helleaallosta
1. Pidä sisätilat viileinä
Sulje ikkunat, verhot ja kaihtimet. Tuuleta iltaisin, kun ilma on viileämpää.
2. Vältä suoraa auringonpaistetta ja kuumia tiloja
Vältä ulkona olemista kuumimpaan aikaan, tai oleskele mahdollisuuksien mukaan varjossa.
3. Muista juoda ja syödä
Tavallisesti riittävä määrä on 1–1,5 litraa vettä päivässä, mutta helteellä sitä kannattaa lisätä. Vältä alkoholia ja kofeiinia, jotka kuivattavat elimistöä. Syö säännöllisesti, jotta kehon suolatasapaino pysyy normaalina.
4. Viilennä kehoa
Pukeudu kevyisiin vaatteisiin. Esimerkiksi pellava ja puuvilla ovat kesällä viileitä materiaaleja. Suojaudu auringolta päähineiden ja pitkien vaatteiden avulla.
5. Huolehdi muista
Ole yhteydessä riskiryhmiin kuuluviin läheisiisi, jotka saattavat kärsiä helteestä erityisen paljon. Auta kuumuudelta suojautumisessa. Pidä huolta, että esimerkiksi lapset ja vanhukset juovat tarpeeksi vettä.
6. Suhtaudu lämmön aiheuttamiin terveysongelmiin vakavasti
Erityisesti riskiryhmäläisten oireita tulee seurata tarkasti. Ole yhteydessä terveydenhuoltoon, mikäli lämpösairauksiin viittaavat oireet ovat voimakkaita eivätkä helpota, tai jos perussairauden oireet pahenevat.
Vinkit perustuvat Pohteen ohjeistukseen sekä Pohteen geriatrian ja yleislääketieteen palvelualuejohtaja Elina Heikkisen haastatteluun.
