Nuorten mielenterveysongelmat meinaavat räjähtää käsiin. Paineet, ahdistus, päihteet itsetuhoisuus, yksinäisyys ja monet muut asiat ovat taakkana, kun pitäisi elää “elämän parhaita vuosia ja pitää hauskaa”.
Välillä mietin, miten asiat olisivat, jos palaisin takaisin lapsuuteen.
Kun huolia ei ollut ja leikit kaverien kanssa täyttivät päivät. Kun sai nauraa vapaasti, eikä tarvinnut miettiä seuraavan päivän historian tai matikan koetta. Kun pukeuduttiin värikkäästi ja reppua somisti eläin tai Disney-hahmo. Kun omia leluja piti maailman tärkeimpänä asiana. Kun isoksi kasvamista odotti innolla.
Mutta nyt sitä toivoo saavansa mahdollisuuden elää noita hetkiä uudestaan. Nuo vuodet, viikot ja päivät olivat ehkä ne parhaimmat
Nuorten elämää täyttävät nykyään koulu, harrastukset, kaverit ja kaikki muu. Niitä elämän pieniä ja isoja osia kannetaan harteilla useita vuosia ja ei ole ihme, jos mielenterveysongelmat sattuvat joskus kaatumaan päälle. Niistä hetkistä kaikilla täytyy olla mahdollisuus puskea läpi.
Tutkimusten ja kouluterveyskyselyiden mukaan Suomessa joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Yleisimpiä häiriöitä ovat masennus, ahdistuneisuushäiriöt ja syömishäiriöt, joita lukuisat yläkoululaiset, lukiolaiset ja ammattiin opiskelevat sairastavat.
Kyselyiden mukaan oireilu on yleisempää tytöillä kuin pojilla.
Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet esimerkiksi sosiaalisen median ja digitalisaation kasvaneen käytön vuoksi. Se voi altistaa vertailulle ja riittämättömyyden tunteelle. Liian korkealle asetetut odotukset aiheuttavat erityisen paljon suoritus- ja ulkonäköpaineita.
Nuori selaa somea useita tunteja ja pysähtyy katsomaan videoita. Algoritmi alkaa syöttämään saman tapaisia videoita koko ajan vain lisää. Nuori ei opi arvostamaan itseään ja luottamaan omiin vahvuuksiinsa.
Liiallinen puhelimen käyttö myös altistaa unettomuudelle, vähentää liikuntaa sekä kasvokkain tapahtuvaa kanssakäymistä. Vertailu ja nykyinen yhteisö voi altistaa myös päihteiden käytölle.
Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos, sodat ja politiikka aiheuttavat usein ahdistusta ja huolta. Sellaiset asiat eivät pitäisi kuulua nuorten arkeen.
Isona ongelmana on myös resurssien riittämättömyys. Mielenterveyspalveluiden vähäisyys ja alueelliset erot vaikeuttavat avun saamista ajoissa.
Asiaan vaikuttavat myös vahvasti sosiaali- ja mielenterveys työn parissa työskentelevien määrän lasku ja perheiden taloudellinen tilanne. Nuorten kohtaamisen haasteet ovat myös osa ongelmaa.
Ei ole oikein, että nuoret jäävät yksin ja pitävät ajatukset ja tunteet itsellään. Se voi johtaa omaan kuplaan sulkeutumiseen ja ajatusten syövereihin joutumiseen.
Mielenterveyden paraneminen voi olla vaikeaa. Kun nuori yrittää saada apua, koulussa kutsutaan huomionhakuiseksi. Jotkut vain pysyvät vaiti. Toisinaan ystävät rohkaisevat avun hankkimiseen.
Osalla nuorista ongelmana voi olla myös tietämättömyyttä siitä, miten apua saadaan.
Nuorten mielenterveyden edestä täytyy alkaa toimimaan laajemmin.
Nuorisotiloja pitäisi olla enemmän ja niitä pitäisi mainostaa, mikä lisäisi niiden suosiota ja nuorten sosiaalista kanssakäymistä muiden nuorten tai nuoriso-ohjaajien kanssa.
Kouluissa täytyisi olla enemmän mahdollisuuksia tavata koulukuraattoria tai koulupsykologia. Tuntuu, että aikoja on nykyään vähemmän kuin aiemmin ja niitä on hankala saada. Myös netissä toimivien nuorten chattien ja sivustojen yleistyminen voisi olla suositeltavaa.
Useiden tutkimusten mukaan liikunta parantaa mielenterveyttä, mikä olisi tärkeää kaiken ikäisille, erityisesti nuorille. Siksi liikuntamahdollisuuksia olisi hyvä lisätä.
Pienetkin arjen teot voivat tehdä muutoksen.
Kirjoittaja on Rantalakeuden tet-harjoittelija.