Kolumni

Edus­kun­nas­ta – Jenni Pitkon ko­lum­ni: Ko­ro­na­ra­joi­tus­ten kään­tö­puo­lel­la lasten ja nuorten kokema kuor­mi­tus on jopa kas­va­nut

-
Kuva: Tiina Wallin

Viime vuonna vitsaukseksemme saapunut koronavirus on ollut sitkeästi läsnä elämässämme jo pian vuoden. Rokotukset on saatu käyntiin ja etenevät, mutta missään tapauksessa epidemia ei ole ohi hetkessä.

Korona aiheuttaa vakavan uhan etenkin riskiryhmien terveydelle. Tartuntojen määrän rajaaminen ja terveydenhuollon kantokyvyn suojaaminen on ollut tärkeä kansallinen ja ensisijainen painopiste.Taudin ja tartuntojen rajaamisessa on onnistuttu melko hyvin. Paikoin tämä on vaatinut erittäin koviakin rajoitustoimia.

Viime keväänä käytössä olivat todella tiukat toimet, joiden aikana elinkeinotoimintaa ja liikkumistakin rajoitettiin varsin vahvasti. Läpi koko korona-ajan rajoituksia on sovitettu tarpeeseen. Loppuvuodesta rajoituksia jälleen kiristettiin. Kuten sanottua toimilla on onnistuttu rajaamaan tartuntoja, vähentämään terveydenhuollon kuormitusta ja estämään kuolemia. Samaan aikaan kuitenkin täytyy kuitenkin katsoa tarkkaan myös rajoitusten kääntöpuolta. On suuri vaara, että korona-ajan toimista joudutaan maksamaan myös suurta hintaa.

Hinta, jota tarkoitan ja josta on paljon myös viime aikoin puhuttu, on lasten ja nuorten hyvinvointi ja jaksaminen. Lapset ja nuoret ovat monin paikoin joutuneet kovin kärsimään rajoitustoimista ja niiden seurauksista.

Keväällä koulut perusasteen alaluokkia myöten olivat etäopetuksessa. Tuolla jaksolla on jo nyt tunnistettu olevan merkittäviä vaikutuksia oppimisen eroihin ja sitä myötä tuen tarpeeseen.

Nyt perusopetus on lähiopetuksessa, mutta moni muu lasten ja nuorten toiminta on rajattu tai kokonaan tauolla koronan vuoksi. Lukiot ja ammatillinen opetus ovat säännönmukaisesti etäopetuksessa. Harrastuksia on paljon rajoitettu ja mahdollisuudet kokoontua ja nähdä ystäviä ovat kapeita.

Samaan aikaan lasten ja nuorten kokema kuormitus on jopa kasvanut. Kevään etäopetuksen jälkiä korjaillaan ja toisen asteen opiskelijat kertovat työmäärän lisääntymisestä ja tuen ja ohjauksen vähenemisestä.

Erityisesti huolta ja ärtymystä on aiheuttanut myös se, että samaan aikaan kun lasten ja nuorten toimintaa ja tukea on rajoitettu, esimerkiksi ravintolat saavat olla auki ja aikuisilla on monia mahdollisuuksia jatkaa vapaa-ajan viettoaan lähempänä normaalia.

On todella syytä olla huolissaan siitä, miten yksinolo, harrastusten puuttuminen ja koulunkäynti kotoa vaikuttaa lapsiimme ja nuoriimme. Nyt on aika sille, että me aikuiset kannamme enemmän seurauksia koronakriisin vaikutuksista ja annamme nuorisolle parempia mahdollisuuksia voida hyvin.

Tähän pyritään esimerkiksi nyt päivitettävällä tartuntatautilailla. Lain muutoksella sallitaan tartuntojen ehkäisemiseksi viimesijaisena keinona myös yksityisten toimintojen, kuten ravintoloiden sulkeminen. Mikäli tilanne sitä vaatii, voidaan kokoontumista ja palveluiden tarjoamista yksityisen pyörittämissä tiloissa rajoittaa nykyistä tiukemmin.

On aika sille, että nuorten huoli ja ahdistus otetaan vakavasti.

Nuoret tarvitsevat enemmän mahdollisuuksia harrastaa ja saada tukea.

Samaan aikaan kuluneen vuoden aikaisten vaikutusten jälkihoitoon on panostettava.

Korona ei ole ollut yhteiskunnallemme lempeä, mutta pidetään huolta siitä, että sen aiheuttamat vaikeudet hoidetaan ja niihin tarjotaan apua.