Useissa keskusteluohjelmissa ja lehtien kolumneissa on käsitelty hallituksen toimintakykyä. Muutamia omia mietteitäni sopii varmasti tähän keskusteluun.
Lähdetään aivan perusteista. Keväällä käytyjen vaalien tuloksen perusteella vaalit voittanut puolue lähestyi muita puolueita pitkällä kysymyssarjalla. Näiden vastausten perusteella pyydettiin nykyiset hallituspuolueet säätytalolle neuvottelemaan. Kaikki eivät vastauksia halunneet antaa, ja sulkivat sillä itsensä ulos hallituksesta.
Kauan jatkuneet neuvottelut hioivat ja tiimiyttivät hallituspuolueiden edustajia ja taustajoukkoja siinä määrin, että asiakysymyksistä varmasti päästään jatkossakin sopuun.
Eräitä pitkällisiä neuvotteluita vaatineita osioita olivat ilmastokysymykset, maahanmuuttoa koskevat muutokset sekä talouspolitiikan yhteensovittaminen työllisyyttä vahvistavaksi kokonaisuudeksi.
Koska näistä edellä mainituista kohdista päästiin sopuun, niin luotan siihen, että hallitus pystyy neuvottelemaan kaikesta kauden aikana vastaantulevista ongelmista.
Talouden osalta neuvottelut aloitettiin viikkoa muita neuvotteluryhmiä aiemmin. Veropolitiikan linjaukset sovittiin viimeisinä asioina. Keskeinen tahtotila oli nostaa kotitalouksien ostovoimaa laskemalla liikkumisen ja työn verotusta.
Kauden aikana työn verotusta pystytään keventämään viidellä sadalla miljoonalla eurolla. Osa tästä toteutetaan lapsivähennyksen käyttöönotolla. Pidän tätä kohtuullisen merkittävänä toimenpiteenä.
Liikkumisen osalta polttoaineveroa lasketaan sekä ajoneuvoveron perusveroa kevennetään. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on muutokset biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen. Jakeluvelvoitelain muutokset vaikuttavat polttonesteiden hintaan laskennallisesti jopa 30 sentin verran. Neuvottelutulos estää hinnan äkillisen nousemisen, koska polttoaineen joukkoon sekoitetaan vähemmän fossiilista polttoainetta kalliimpaa biopolttoainetta. Osana tätä sopua polttoaineverotusta lasketaan siten, että jakeluvelvoiteratkaisu on hintaneutraali pumppuhintaa ajatellen.
Huomioitavaa on, että kotitalouksien ostovoimaa lisäävä kokonaisuus jakaantuu koko hallituskauden ajalle, ja lisäkevennyksiä verotukseen tulee jokaisen budjettikäsittelyn yhteydessä.
Eräs veromuutos koskee maatalouden vuokratulojen verokohtelun yhtenäistämistä muiden vuokratulojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tuulivoimapuistojen osalta vuokratulo on tulkittu maatalouden ansiotuloksi ja jatkossa se tulkitaan pääomatuloksi. Lisäksi lunastuslainsäädäntöä uudistetaan ja tämä edesauttaa varmastikin myös sitä, että sähkölinjojen alle jäävien maiden korvaustasoa tarkastetaan.
Talouslinja on mielestäni nykyisessä taloustilanteessa ja talouden reunaehdoissa vähintäänkin kohtuullinen. Täytyy muistaa, että lähtötilanne on kuitenkin se, että valtion velkaantumisvauhti on ollut noin 1500 euroa / kansalainen. Tämän velkaantumistahdin kiinni kurominen on tietenkin hankalaa, mutta toivottavasti kauden aikana pystyisimme puolittamaan velanoton määrän. Uskon että kansalaiset antavat tuen sille ajatukselle, että valtio ei voi velkaantua samalla tahdilla kuin edellisellä kaudella.
Vielä lopuksi tarkastellaan Pohjois-Suomen roolia hallitusohjelmassa: Hallitus käynnistää Pohjoisen ohjelman ja perustaa neuvottelukunnan työn edistämiseksi. Tärkeitä liikennehankkeita edistetään mukaan lukien Liminka-Oulu -kaksoisraide sekä Tornio-Kolari -välin sähköistäminen. Väyläverkkoon ja tiestön korjausvelan kasvun torjumiseen käytetään 1,6 miljardia euroa. Olisi tärkeää saada näitä rahoituksia tiestömme kunnossapitoon.
Mukavaa kesän jatkoa kaikille lukijoille!
Ville Vähämäki
Kirjoittaja on oululainen perussuomalaisten kansanedustaja.