Päästöjen vähentäminen vaikuttaa liikkumiseen ja liikenteeseen jo nyt. Fossiilisten polttoaineiden hinta on noussut monelle jo kipurajalle ja toisaalta teknologinen kehitys on tuonut uusilla käyttövoimilla kulkevia menopelejä autokaupoille.
Liikenne sähköistyy kovaa vauhtia. Sähköön liittyy paljon epäilyksiä, etenkin sen käyttöön harvaan asutuilla seuduilla. Todellisuudessa ja päinvastoin kuin usein kuvitellaan, sähköautolla on monia ominaisuuksia, joiden vuoksi se soveltuu harvemmin asutuille seuduille jopa paremmin kuin kaupunkiin.
Sähköauton yksi etu harvemmin asutuilla seuduilla on mahdollisuus lataamiseen kotona. Sähköauto tankkautuu sähkövirralla vaikkapa yöunien aikana. Vapaa-aikaa säästyy kun ei tarvitse lähteä erikseen ajelemaan tankille.
Kotona lataamisen helppous pätee tietysti myös kaupunkeihin, mutta harvemmin asutuilla seuduilla asutaan usein omakotitalossa, joihin sähköauton lataamisen toteuttaminen on helppoa. Kerrostalojen parkkipaikoille latauspisteiden rakentaminen on kalliimpaa.
Moni rakastaa autoja, mutta jääkö kellään ikävä bensapump-puja?
Sähköauton yksi hyvä puoli on toimintavarmuus. Riippumatta olosuhteista sähköauto lähtee käyntiin aina aika lailla samalla tavalla, niin kuumalla kuin kylmällä. Sähköauto myös kaipaa keskimäärin vähemmän huoltoa kuin polttomoottoriauto, johtuen siitä, että siinä on huomattavasti vähemmän liikkuvia osia. Paikassa, jossa autolla liikkuminen on arjen ehto ja myös turvallisuuskysymys, nämä ovat tärkeitä asioita.
Kylmästä puheenollen, yksi huoli liittyy yleensä sähköauton käyttöön pidemmillä matkoilla. Sähköautojen teknologia kehittyy jatkuvasti ja autojen käyttösäteet ovat kasvaneet koko ajan. Kylmällä säällä sähköauton käyttösäde laskee, mutta käyttäjä voi myös vaikuttaa itse akun kestoon esimerkiksi sisälämpötilaa laskemalla. Loppujen lopuksi todella harva ajaa päivittäin satojen kilometrien matkoja. Kaupunkien ulkopuolellakin keskimääräiset työmatkat ovat alle 50 kilometriä.
Sähköautoilukaan ei ole ongelmatonta. Sähköautojen valmistaminen vaatii paljon maamineraalien käyttöä ja neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämistä. Näitä pitäisi pystyä vähentämään, ei lisäämään. Siksi materiaalien kierrätykselle tarvitaan isompaa vaihdetta ja autoilua tulee myös vähentää siellä, missä liikkumiselle on jo vaihtoehtoja.
Sähköauton hankinnalle suurin este usein on tietenkin sen hinta, nimenomaan hankintahinnan osalta. Käytettyjen sähköautojen määrä markkinoilla on vielä jonkun aikaa pieni. Valtion 2000 euron hankintatuki ei kymppitonnien hintaisen auton hinnassa tunnu merkittävästi.
Elinkaarikustannuksissa sähköauto on kuitenkin paljon ajavalle merkittävästi halvempi vaihtoehto kuin polttomoottoriauto. Siksi sähköautojen hankintaa kannattaisi tukea vielä nykyistä paremmin, esimerkiksi valtion takaamilla lainoilla.
Vihreät on esittäneet valtion takamaa, edullista energiaomavaraisuuslainaa, jolla voisi hankkia sähköauton ja polttoainesäästöjen myötä lainan voisi maksella pikkuhiljaa pois. Kuukausittaiset kulut eivät parhaimmillaan edes kasvaisi. Tämä mahdollistaisi aidosti sähköauton hankinnan yhä useammalle.
Samalla tuettaisiin myös energiaomavaraisuutta, sillä sähköauto ei ole riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Sähkö tuotetaan jo nyt pääasiassa kotimaassa.
Maaseudun liikennettä ei autoilun vähäpäästöisyyden myötäkään saa jättää kuitenkaan vain autoilun varaan, sillä kaikilla ei ole ajokykyä tai ajolupaa.
Joukkoliikenne tai kutsuliikenne, yhdistetyt kuljetukset ja miksei sähköpyöräilykin ovat tärkeitä vaihtoehtoja etenkin ikäihmisten ja nuorten itsenäisen elämän mahdollistamiselle ja tasa-arvon toteutumiselle.
Jenni Pitko
Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja Oulusta.