Val­ta­kun­nal­li­nen per­he­tut­ki­mus: Poh­jois­poh­ja­lai­set perheet toi­vo­vat ver­tais­tu­kea – "Lapsen ajasta kil­pai­le­vat monet pas­si­voi­vat är­syk­keet"

Sydänliiton Neuvokas perhe toteutti yhdessä Taloustutkimuksen kanssa valtakunnallisen perheiden hyvinvointikyselyn. Kyselyllä haluttiin selvittää, miten lapsiperheissä voidaan juuri nyt.

Sydänliitto kertoo tiedotteessaan, että marraskuussa 2020 tehtyihin kyselyihin vastasi yhteensä 3863 lapsiperheiden vanhempaa. Valtakunnallisten tulosten lisäksi tulokset eriteltiin Pohjois-Pohjanmaalla (n=344), Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa.

Valtakunnalliset tulokset paljastivat, että Suomessa lapsiperheissä voidaan keskimääräisesti melko hyvin. Toisaalta vähävoimavaraisilla perheillä arjen hyvinvoinnin ja elintapojen haasteet kasautuvat.

Pohjois-Pohjanmaalla suurimmat erot valtakunnallisiin tuloksiin löytyivät lapsiperheiden hyvinvoinnin tuen saamiseen. Koronan vaikutukset lapsiperheiden arkeen olivat Pohjois-Pohjanmaalla linjassa valtakunnallisten tulosten kanssa. Koronavirustilanne on vaikuttanut perheen hyvinvointiin lähes kolmanneksella vastaajista vähintään melko paljon.

Pohjois-Pohjanmaalla on osallistuttu keskimääräistä vähemmän liikuntaseurojen lapsiperhetoimintaan.  Liikuntaseurojen toimintaan on osallistunut 14 prosenttia vastanneista vanhemmista.

– Tämä on harmillista. Nykyään tuntuu, että lapsen tulisi olla ohjatussa ja maksullisessa harrastustoiminnassa. Liian vähän mennään enää ulos touhuamaan. Kuluneen kymmenen vuoden aikana maailma on muuttunut paljon ja lapsen ajasta kilpailevat monet passivoivat ärsykkeet, kuten kännykän monet kiehtovat toiminnot. Mielestäni vanhemmilla on iso vastuu lasten arkiliikunnan toteutumisesta, pohtii Vesa Kiljunen, osastonhoitaja Oulun yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten poliklinikalta.

Pohjois-Pohjanmaalla vain neljä prosenttia vanhemmista kertoo, että lasten ylipainosta on keskusteltu terveydenhuollossa. Lapsensa painonhallinnan tueksi toivotaan muuta Suomea enemmän vertaistukea ja psykologista tukea, kuten tukea lapsen ja vanhemman välisiin suhteisiin.

– Tämä on linjassa tekemämme kuntakierroksemme kanssa. Monet terveydenhoitajat kokevat, että lapsen ylipainoon ei niinkään tarvita syömisen ja liikkumisen tukea, vaan perheet toivovat muunlaista tukea arkeen. Lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisessä verkostojen hahmottaminen ja kaikkien lapsen arjessa olevien aikuisten yhteispeli on tärkeää, sanoo Tiina Jurvelin Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiristä.