Kolumni

Tyrnävän kunnanjohtaja valottaa kuntatalouden budjetointia: "Talousarvio on merkittävä poliittinen tahdonilmaisu"

Tyrnävä

Tyrnävän kunnanjohtaja Vesa Anttila kertoo ajankohtaisista kunta-asioista.

-
Kuva: Ei tiedossa

Taas on se aika, kun kunnissa lasketaan ja suunnitellaan seuraavan vuoden talousarviota. Kunnan johtoryhmä on työstänyt lukuja esityskuntoon reilu viikko sitten pitämässään työpajassa. Seuraavaksi valtuusto käsittelee niitä talousarvioseminaarissa.

Kuntien budjetointi on jokaisessa kunnassa omanlaistansa, mutta muutospaineet ovat samanlaisia. Kuntatalouden johtaminen ei ole vain vuositasolla toteutettavaa talouden tasapainon sinnikästä etsintää, vaan se on erittäin monipuolinen kokonaisuus, joka haastaa kaikki toimijat.

Kuntien talousarviota on totuttu pitämään kokoavana laskelmana, joka kertoo voimavarojen hankinnasta sekä niiden kohdentamisesta ja josta valtuusto päättää budjettikokouksessaan.

Asia ei kutenkaan ole näin yksinkertainen. Budjetin valmisteluvaiheessa on jo sovittu periaatteet palveluiden tuottamisesta ja koko seuraavan vuoden toiminnasta. Näin on ennen ratkaisevaa kokousta numeroiksi puettu hyvin monia kuntalaisten kannalta tärkeitä asioita.

Samalla on suunniteltu toiminnan rahoitus sekä se, että kenen kanssa toimitaan ja miten toiminnan arviointi pelaa.

Budjetoinnissa korostuu järkiperäisyys ja numeroiden voima.

Käytännössä havaitaan, että budjetointi on perin inhimillistä toimintaa, se elää jatkuvaa muutosta ja on altis virheille – jopa väärinkäytöksille, mikäli niihin ei puututa.

Riskien tunnistaminen, yhteistyön rakentaminen ja epävarmuuden sieto sekä ristiriitaisuuksien kanssa eläminen ja niistä oppiminen ovat myös kuntien talouden johtamiseen liittyviä oleellisia osia.

Kunnan talousarvio on perinteisesti kertonut kunnan toiminnan ja talouden nykyisen ja tulevan kokonaistilanteen. Siitä on voinut lukea, mihin toimintaan ollaan suuntaamassa, kuinka rahoitus järjestyy ja mikä yksikkö tuottaa mitäkin palvelua.

Kuntakonsernin merkitys laajenee jatkuvasti, ja sen hallinta tuottaa hyvin monentyyppisiä ongelmia ja mahdollisuuksia. Monen kunnan budjettivalmistelussa keskeisiä ovatkin juuri konsernia koskevat tulevaisuuden kysymykset. Tämä korostuu niissä kunnissa, joissa on paljon tytäryhteisöjä.

Nykyisin huomio suunnataan lähinnä seuraavaan talousarviovuoteen, lakisääteisiin palveluihin ja talouden tasapainon saavuttamiseen. Yleensä suurin huoli on, että miten vältetään alijäämä ja miten varat riittävät lakisääteisiin tehtäviin.

Talousarvio on kuitenkin edelleen keskeinen talouden johtamista käsittelevä kokonaisuus. Se on merkittävä poliittinen tahdonilmaisu, henkilöstölle toiminnan jatkuvuutta varmistava ja tiettyihin tehtäviin velvoittava, sitova ohjeistus.

Kuntalaisten näkökulmasta talousarvio on linjaus palveluiden tarjonnasta, saatavuudesta sekä informaatiopaketti siitä, miten nämä rahoitetaan; mikä on verotuksen taso ja palvelujen hinnoittelun periaatteet.

Kunnan budjetin pitää seurata aikaansa ja vastata nykyaikaisia toimintatapoja sekä olla ennakoiva. Miten tämä tehdään onnistuneesti, vaatiikin sitten paljon tietoa ja taitoa. Nykyisin jopa hyvää onneakin muun muassa verokertymän ollessa suhteellisen heikosti ennustettavissa.

Vesa Anttila

Kirjoittaja on Tyrnävän kunnanjohtaja.