Suomen kunnille nimettiin omat pitäjäruoat 1980-luvulla. Useita vuosia kestäneen hankkeen tuloksena syntyi kirja Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat.
Lumijoen pitäjäruoiksi valittiin lahtivelli ja huituvelli.
Lahtivelli tarkoittaa lihakeittoa. Nimi tulee siitä, että sen valmistamisessa käytettiin lihaa, jota saatiin kesäkauden lopuksi teurastetuista eli lahdatuista eläimistä. Edellä mainitun kirjan mukaan lumijokisen lahtivellin raaka-aineet ovat liha, perunat, pippurit ja ohraryynit.
Kirjassa annetaan ohje lumijokisen huituvellin valmistamiseen. Tarvittavat ainekset ovat: desilitra rusinoita, desilitra riisiryynejä, 1,5 litraa vettä, 1–2 ruokalusikallista vehnäjauhoja, desilitra siirappia, 5 desilitraa kirnupiimää ja 0,5 teelusikallista suolaa.
Huituvellin valmistus aloitetaan keittämällä ryynit ja rusinat kypsiksi vedessä. Keitos suurustetaan vesitilkkaan sekoitetuilla jauhoilla ja maustetaan siirapilla sekä suolalla. Velli kiehautetaan, ja lopuksi lisätään piimä. Loppuvaiheessa velliä ei enää keitetä, jotta se ei juoksetu.
Huituvelli nimettiin myös esimerkiksi Oulaisten pitäjäruoaksi. Siellä valmiiseen velliin tosin lisätään vielä leipäjuuston paloja.
Paikkakuntakohtaisten nimikkoruokien lisäksi projektissa valittiin myös maakuntaruoat.
Pohjois-Pohjanmaalta tämän kunnian saivat suolasiika, nahkiaiset, lohisoppa, laksloota, seinäkuivalihavelli, rössypottu, ohorarieska, pottuvoi ja mustikkasoppa, imellysmarjapuuro, leipäjuusto sekä punainen hera eli makia juusto.
Wikipedian listauksessa luetteloa on täydennetty seuraavilla ruokalajeilla: tikkusiika, silakkaperunat, kalapotut, kitkan viisaat, muikun mäti, norssikukko ja juhannusjuusto.
Maakuntaruoissa korostuvat kalat, marjat ja muut paikalliset raaka-aineet. Toisaalta Pohjois-Pohjanmaan ruokakulttuurin on arvioitu saaneen vaikutteita niin lännestä, idästä kuin pohjoisestakin. Vanhojen kauppareittien ja rannikon satamien ansiosta alueen ruokaperinteet saivat vivahteita aina ulkomaita myöten.