Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Susia on liikaa, kir­joit­taa va­ra­kan­san­edus­ta­ja ja kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu Lauri Nikula: "Lain­sää­dän­tö on liian tiukka suur­pe­to­jen hyök­käyk­sil­tä puo­lus­tau­tu­mi­sen osalta ja oi­keus­pro­ses­sit kes­tä­vät koh­tuut­to­man kauan"

Sudet ovat aiheuttaneet jälleen merkittäviä vahinkoja kotieläimille ja metsästyskoirille kuluneen kesän ja syksyn aikana. Pelkästään lokakuun aikana sudet hyökkäsivät ainakin 18 koiran kimppuun. Lammaslaumoja on raadeltu, tuotantoeläimiä viety tiettävästi jopa pihatosta ja vahingot porotaloudelle ovat myös mittavat. Viimeisen neljän vuoden aikana susi on aiheuttanut keskimäärin lähes 50 koiravahinkoa vuodessa.

Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta kasvaneen kannan pienentämiseksi on ryhdyttävä pikaisiin toimenpiteisiin. Eduskunta kävi hiljattain asiasta lähetekeskustelun, sillä susien kannanhoidollista metsästystä koskeva kansalaisaloite keräsi pikaisesti käsittelyyn tarvittavat 50 000 ääntä. Myös ministeri Lepän (kesk.) johtama maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt hartiavoimin töitä asian eteen. Kantona kaskessa on EU:n luontodirektiivi, mutta se kanto on nyt käännettävä.

Pedon hyökkäykseltä on voitava puolustautua. Lainsäädäntö on liian tiukka suurpetojen hyökkäyksiltä puolustautumisen osalta ja oikeusprosessit kestävät kohtuuttoman kauan. Viranomaisten on voitava todeta selkeät tapaukset nopeasti. Tämä on ehdottoman tärkeää, jotta luottamus viranomaisiin säilyy. Turhautumisesta ja oman käden oikeudesta on näkyvissä merkkejä ja sellainen kehitys ei ole kenenkään etu. Laiton tappaminen on aina vakava rikos ja tuomittavaa. Tuomittavaa on myös riistaviranomaisen kaikenlainen häirintä ja uhkailu.


Suomen susipolitiikassa on jo pidemmän aikaa oltu liikaa suden suojelun puolella. Maaseutuelinkeinojen ja perinteisten harrastusten turvaaminen on jäänyt tässä touhussa toiselle sijalle. Susia suojelemalla on suojeltu siinä sivussa myös niiden aiheuttamia vahinkoja. Näiden vahinkojen kohtuuton ja kasvava määrä osoittaa, että susikanta on päässyt liian suureksi ja metsästykselle on ilmiselvästi tarvetta. Susi ei ole hävinnyt maailmasta satojen vuosien vainoamisen jälkeenkään, eikä häviä, tai edes vaarannu, vaikka kasvavaa kantaa harvennettaisiin merkittävästi. Metsästämisen sallimisella voisi olla myös positiivisia vaikutuksia suhtautumissa suteen.

Pedon hyökkäykseltä on voitava puolustautua.

Maaseudulla katulamppujen tavoittamattomissa asuvien ihmisten huoli omasta ja lähimmäistensä turvallisuudesta on tosiasia, ja se on otettava todesta. Turvallisuuden tunne on merkittävä tekijä ihmisen hyvinvoinnin rakentumisessa. Ihmisten huolta on turha laittaa susivihan piikkiin, sillä samalla tavalla karhuhavainnot saavat ihmiset huolestumaan tai välttämään liikkumista havaintoalueen läheisyydessä. Susi ja karhu ovat vaarallisia petoja, eikä sitä tosiasiaa kannata muuksi väittää.

Lauri Nikula

Kaupunginvaltuutettu (kesk.), Varakansanedustaja

Oulu