Erä ja luonto- valinnaisaineen valinneet Liminganlahden ja Tupoksen koulun yhdeksäsluokkalaiset oppilaat kävivät vaeltamassa Urho Kaleva Kekkosen Kansallispuistossa. Vuonna 1983 perustettu UKK-puisto sijaitsee Itä-Lapissa ja se on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto.
Vaellus aloitettiin sunnuntaina 28. elokuuta. UKK-puistoon kuljettiin Limingasta linja-autolla. Lähtö Limingasta oli jo varhain aamulla, jotta ensimmäiselle leiripaikalle ehdittäisiin mahdollisimman aikaisin. Sunnuntaina patikointia oli jo noin viisitoista kilometriä, ja leiripaikalle saavuttaessa oli jo pimeää. Vaellus kesti viisi yötä. Yöt nukuttiin teltoissa ja riippumatoissa. Päivisin käveltävät matkat olivat kymmenestä reiluun kahteenkymmeneen kilometriin. Pisimpänä päivänä matkaa oli noin 22 kilometriä. Lähes joka päivä oli tuntureiden ja jokien ylityksiä.
Mukaan lähti oppilaiden lisäksi neljä opettajaa. Yksi opettajista kuitenkin sairastui ensimmäisessä leiripaikassa ja joutui keskeyttämään vaelluksen.
Taukoja pidettiin noin viidenkymmenen minuutin välein, ja joinain päivinä oli pitempi lounastauko, jolloin oppilaat valmistivat ruoan. Ruoan valmistus tapahtui retkikeittimillä ja ruoat olivat omakustanteisia.
Vaellusreitti kulki Aittajärveltä Kiilopäälle ja se oli noin 83 kilometriä pitkä.
Leiripaikkoja olivat Sarvioja, Luirojärvi, Lankojärvi ja Luulampi. Luirojärvellä yövyttiin kaksi yötä ja tiistaina tehtiin Luirojärveltä päiväreissu Sokostin huipulle. Sokosti on 718 metriä korkea tunturi, ja se on UKK-puiston korkein huippu. Päiväretki Sokostille oli monen ysiluokkalaisen mielestä vaelluksen kohokohta, koska Sokostin huippu oli yksi ainoista paikoista, jossa sai muodostettua nettiyhteyden.
Perjantaina herättiin varhain aamulla ja edessä oli vielä loppuhuipennus, Kiilopään ylitys. Matkaa oli perjantaina enää vain noin neljä kilometriä, mutta se oli pelkkää ylä- ja alamäkeä. Linja-auto oli jo odottamassa Kiilopään juurella, kun vaeltajat pääsivät maaliin. Perjantaina oli kuitenkin luvassa vielä saunomista Kiilopään juurella sijaitsevassa hotellissa. Saunan jälkeen linja-auto suuntasi takaisin kohti Liminkaa.
Vaellus oli mukava vaihtelu tavalliseen kouluarkeen. Painavia rinkkoja oli raskas kantaa, mutta kaikki oppilaat selvisivät hienosti koko vaelluksesta. Ensimmäisten päivien kilometrit tuntuivat pisimmiltä. Jalkojen tottuessa kävelyyn ja rinkkojen kevyentyessä tuli kävelystä paljon helpompaa.
Kirjoittaja on ollut TET-harjoittelussa Rantalakeudessa.
