Kolumni
Tilaajille

Osaatko nauttia het­kes­tä, kysyy Elisa: "Lapsi osaa nauttia joka solulla puis­tos­sa käy­mi­ses­tä, pyö­räi­lys­tä ja met­sä­ret­kes­tä – hän ei katso kelloa ja mit­ta­rei­ta, tuliko tar­peek­si oltua ulkona.

Minua on puhutellut viime aikoina Eeva Kolun ”Korkeintaan vähän väsynyt: eli kuinka olla maailmassa, jossa mikään ei riitä” -kirja. Huomasin iltaisin oikein ahmivani tuota kirjaa, jonka kirjoittajan kanssa olen suunnilleen saman ikäinen. Samaistumispintaa siis löytyy.

Tunnistan itseäni Kolun teoksesta hyvin paljon. Kun johonkin ryhdyn, teen sen täysillä. Koskipa asia työtehtävää tai vapaa-aikaa, huomaan aina ajattelevani ja tekeväni asioita tavoitteellisesti ja tarkasti. Kun lähden lenkille, minun täytyy kävellä vähintään 45 minuuttia, muuten lenkki oli oikeastaan turha. Kun lähden pyöräilemään, mittarissa täytyy olla takaisin tullessa 20 kilometriä, muutenhan siitä ei ollut mitään hyötyä.