Kevään eduskuntavaaleissa oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset arvostelivat rajusti Marinin hallitusta valtion velkaantumisesta ja lupasivat “lopettaa velaksi elämisen”. Tämä retoriikka oli varmaan yksi syy näiden puolueiden vaalimenestykseen.
Nyt Petteri Orpon ja Riikka purran johtama hallitus viimeistelee valtion ensi vuoden budjettia sekä koko hallituskauden meno- ja tulosuunnitelmaa.
Vaalipuheiden vastaisesti velkaantuminen ei ole loppumassa eikä välttämättä edes merkittävästi vähenemässä. Valtiovarainministeri Riikka Purran esittämässä VM:n ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi valtion alijäämä on itse asiassa suurempi kuin Marinin hallituksen viime tai toissa vuoden toteutunut alijäämä. Moni äänestäjä tuntee itsensä harhaanjohdetuksi.
Näyttää siltä, etteivät hallituspuolueet onnistu lunastamaan vaalilupauksiaan, vaikka luvassa on isoja leikkauksia pienituloisille suomalaisille.
Kuten nyt näemme, kokoomuksen vaalien alla lupaama kuuden miljardin euron sopeutus oli epärealistisen suuri. Miksi näin?
Kriisivuodet lisäsivät velan tarvetta väliaikaisesti. Velkarahalla torjuttiin tehokkaasti työttömyyttä ja taantumaa, vauhditettiin talouden rakennemuutosta ja vähennettiin riippuvuuttamme venäläisestä energiasta. Silloin oppositio – nykyiset hallituspuolueet – kannattivat lähes kaikkia hallituksen kriisitoimia.
Keskeinen syy ennustetuille tuleville alijäämille ja velkaantumistarpeelle on veropohjan heikkeneminen ja verotulojen heikko kehitys.
Tehtyjen päätösten ja talouden rakennemuutoksen seurauksena veroaste laskee ja verotuotot heikkenevät hallituskaudella jopa useammalla miljardilla eurolla.
Lisäksi Orpon oikeistohallitus alentaa erilaisia veroja suunnilleen samassa mittakaavassa kuin se aikoo leikata valtion sosiaaliturvamenoja. Pienituloisilta ottamalla saatua “säästöä” siis jaetaan pois eikä valtion talous tästä vahvistu. Suurin hyöty verokevennyksistä menee suurituloisille.
Osa sosiaaliturvaleikkauksista taas keventää työnantajamaksuja mutta ei vähennä valtion menoja. Sosiaaliturvan heikennykset sen sijaan saattavat syrjäyttää osan ihmisistä pysyvästi, millä olisi kielteinen vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen.
Kevään vaaleissa keskustelua valtion velkaantumisesta käytiin valitettavan populistisessa hengessä. Nykyiset hallituspuolueet antoivat epärealistisia lupauksia tulojen ja menojen tasapainottamisesta.
Nyt ne löytävät nämä puheet edestään. Valtion taloutta ei voi saada tasapainoon ilman veropohjan vahvistamista. Pelkillä leikkauksilla homma ei onnistu.
Huoli valtion talouden kestävyydestä on yhteinen, ja toimia sen vahvistamiseksi tarvitaan. Kuitenkin lääkkeitä etsittäessä on tunnistettava sairauden syyt. Kun ennakoidun epätasapainon yksi keskeinen syy on verotulojen heikkeneminen, täytyy tulopuolen vahvistamisen olla yksi keskeinen ratkaisu.
Julkisen talouden kestävyyden kannalta keskeisiä ovat investoinnit osaamiseen sekä veropohjan vahvistaminen. Esimerkiksi kohtuuttoman vähän verotettujen suurten pääomien ja pääomatulojen saattaminen oikeudenmukaisen verotuksen piiriin toisi valtion kassaan enemmän kuin Orpon hallitus hyvinvointivaltiosta leikkaa. Vasemmistoliiton mielestä hyvinvointivaltion keskeisimpiä pilareista, sosiaaliturvasta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä koulutuksesta ei ole varaa leikata.