Suomen riistakeskus kannustaa havainnoimaan pesiviä lintuja ja niiden poikasia kesäisten toimien lomassa niin kotipihassa, mökkilaiturilla kuin kala- ja marjareissuilla ja ilmoittamaan havainnot eteenpäin.
Havaintoja voi ilmoittaa mistä päin Suomea tahansa. Suurin tarve on harvaan asutuilta ja syrjäisiltä alueilta taajamien ulkopuolelta, erityisesti pohjoisesta Suomesta ja Lapista, riistakeskus muistuttaa tiedotteessaan.
– Kaikkien lintulajien havainnot ovat arvokkaita, mutta erityisesti kaivataan havaintoja taantuneiden vesilintujen pesinnöistä, kuten haapana-, jouhisorsa- ja tukkasotkapoikueista, sanoo erikoissuunnittelija Matti Kervinen Suomen riistakeskuksesta.
Kartoitukseen voi osallistua kuka tahansa omien kykyjensä mukaan. Riittää, että tunnistaa lintulajeja ja ilmoittaa vain varmasti tunnistamansa lajien havainnot.
Osallistuminen on helppoa
Riistalintujen ja rauhoittamattomien lintulajien pesimähavaintojen ilmoittaminen on helppoa. Havainnon tallentaminen käy nopeasti Oma riista -maastosovelluksella: Valitaan oikea laji, sopiva havaintotyyppi eli pari-, poikue-, soidin- tai pesähavainto, lisätään yksilöiden lukumäärä ja tallennetaan havainto.
Suomen riistakeskus kannustaa ilmoittamaan myös muiden lintulajien havainnot omien lajintunnistustaitojen mukaisesti. Tämä onnistuu kätevästi esimerkiksi Mobiilivihko-sovelluksella.
Lintuatlas antaa tärkeää tietoa pesimälinnuston muutoksista
Suomen pesimälinnuston levinneisyydessä ja pesimistodennäköisyydessä tapahtuneita muutoksia selvitetään vuosina 2022–2025 kerättävässä Suomen 4. lintuatlaksessa. Lintuatlaksessa Suomi on jaettu 10 x 10 kilometrin ruutuihin, ja kunkin lintulajin pesinnän todennäköisyyttä arvioidaan havaintojen perusteella ruutukohtaisesti. Kerätty tieto täydentää vuotuisten linnustoseurantojen tuloksia ja antaa tärkeää tietoa tutkimukselle, hallinnolle ja päättäjille.
Oma riistaan kirjatut havainnot siirretään kootusti lintuatlasaineistoon pesimäkauden jälkeen. Havainnon paikka karkeistetaan eikä kirjaajan henkilötietoja siirretä.