Viime vuodet ovat koetelleet kriisinkestävyyttämme. Juuri kun koronapandemian akuutein vaihe alkoi väistyä, sukelsi Eurooppa sotilaalliseen kriisiin. Myöskään ilmastonmuutoksen aiheuttama hitaampi kriisi ei ole kadonnut minnekään.
Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan. Venäjän toimet ovat käynnistäneet Suomessa laajan turvallisuuspoliittisen keskustelun ja hallituksen laatimaa ajankohtaisselontekoa käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Varaudumme ja vahvistamme puolustusta ja huoltovarmuuttamme.
Suomi auttaa Ukrainaa monella tapaa. Olemme lähettäneet Ukrainaan materiaalista tukea. Tarjoamme Ukrainasta sotaa paenneille tilapäistä suojelua. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava valmiina tukemaan sodan vuoksi kotinsa jättäneitä. Varhaiskasvatusta ja koulua tarvitaan turvaamaan lasten arkea.
Moni tuntee surua ja huolta ukrainalaisten tilanteesta, ja pelkoa myös omasta ja Suomen tulevaisuudesta. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, ovat Euroopan vakaus ja turvallisuustilanne heikentyneet. Huolet ja pelot omasta ja läheisten turvallisuudesta ovat ymmärrettäviä. Sodan mielettömyys synnyttää ahdistusta.
Monen henkinen jaksaminen saattaa olla koetuksella. Muiden ihmisten, ystävien ja läheisten kanssa on hyvä keskustella omista ajatuksista ja tunteista. Huolet ovat kevyempiä kantaa, kun ne kantaa yhdessä.
Erityisen tärkeää on, että lasten ja nuorten kanssa puhutaan tilanteesta ja asioita käsitellään ikätasoon sopivalla tavalla kotona ja kouluissa.
Sota Euroopassa voi nostaa sodan omakohtaisesti tai perheenjäsenten kautta kokeneissa esiin muistoja ja traumoja. Ikäihmisten on syytä voida osallistua keskusteluun ja ikäihmisiä voi tukea puhumaan. Yksin oleminen uutisten keskellä voi tuntua pelottavalta, joten yhdessä vietetty aika on usein parasta tukea.
Mikäli huolet yltyvät liian kovaksi kantaa, on itse kunkin tärkeää pyytää apua ja tukea. Tukea ja vinkkejä antavat muun muassa monet sosiaali- ja terveysjärjestöt. Esimerkiksi Suomen Punainen Risti on koonnut sivuilleen listauksen siitä, miten toimia, jos sota järkyttää mieltä.
Suomalaiset ovat osoittaneet yhteisvastuuta koronakriisin ja Ukrainan kriisin aikana. Vaikka Suomi ei ole sodan osapuoli, maailmanpoliittinen tilanne heijastuu myös meidän elämään Suomessa. Sodan johdosta energian ja elämisen kustannukset nousevat. Joudumme kaikki maksamaan Putinin hintoja.
Erityisesti pienituloisia on tultava tässä tilanteessa vastaan. Hallitus päättikin juuri elinkustannuksien nousun osittaisesta kompensoinnista pienituloisille sosiaaliturvaetuuksien ylimääräisen indeksikorotuksen kautta. Tämän myötä elokuussa esimerkiksi kansaneläkkeen määrä nousee noin 24 euroa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä noin 26 euroa ja toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa. Lisäksi polttoaineiden jakeluvelvoitetta on päätetty keventää, jotta polttoaineiden pumppuhintaa saataisiin laskemaan. Myös työmatkavähennystä on kasvatettu tuntuvasti. Elinkustannuksien nousun kehitystä on seurattava edelleen tarkkaan ja lisätoimiin varauduttava.
Vaikka Ukrainan sota täyttää nyt mielemme, meidän kaikkien on välillä hyvä myös unohtaa maailman murheet, ajatella ja tehdä jotain ihan muuta. Kriisien aikanakaan ei ole väärin etsiä iloa ja huumoria elämäänsä.
Jokapäiväisissä kohtaamisissa ja valinnoissa on maailmaa muuttava voima. Yhdessä selviämme, tästäkin.