Ruuantuotannon turvaaminen, maaseudun elinvoima ja huoltovarmuus edellyttävät, että nuoria saadaan kannustettua maatalousyrittäjiksi, esittää Pellervon taloustutkimus PTT tiedotteessaan.
Tämän varmistamiseksi tilojen siirtoa nuorille yrittäjille pitää sujuvoittaa, maatalouden rahoitus varmistaa ja maatalouden merkitys nostaa näkyvämmäksi yhteiskunnassa.
Nuorille on luotava näkymä kannattavasta ja kestävästä liiketoiminnasta.
– Maatalouden tulevaisuus on vaikea, jos nuorten kiinnostus alan yrittäjyyteen heikkenee. Ruuantuotannon turvaaminen vaatii, että alalle saadaan uusia tekijöitä. Tämä on keskeinen kysymys myös huoltovarmuuden, maaseudun elinvoiman ja maaseutualueiden talouden kannalta , sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala tiedotteessa.
Suomessa maatalousyrittäjien keski-ikä on 54 vuotta, ja nuoria eli alle 40-vuotiaita on vain 15 prosenttia. Maatalouden tulevaisuudennäkymiä ja houkuttelevuutta työurana ovat heikentäneet alan yleinen heikko kannattavuuskehitys sekä viime vuosien vaikea kustannuskriisi. Kehitys on samansuuntaista laajemminkin Euroopassa.
Pellervon taloustutkimuksen politiikkasuosituksessa on kuusi kohtaa.
Ensinnäkin ruoantuotannon merkitys on nostettava yhteiskunnassa.
Kuluttajien ja kansalaisten mielikuva maaseudusta ja maataloudesta on kaventunut ja etääntynyt. Maatalous on keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymyksissä. Nuorten näkökulma on huomioitava, ja nuoret on otettava mukaan kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategian laadintaan. Maatalouden ja ruuantuotannon merkitystä ja käytäntöjä on tuotava esille kaikilla kouluasteilla.
Toisekseen omistajanvaihdoksia on sujuvoitettava.
Menestyvien ja kehityshaluisten maatilojen jatkolle on luotava edellytykset ja tilojen siirtoa uusille yrittäjille pitää sujuvoittaa. Omistajanvaihdoksen tulisi toteutua sekä luopujan että jatkajan kannalta optimiaikaan. Omistajanvaihdos vaatii ennakointia, ja jokaiselle tilalle olisi hyvä muodostaa tätä varten pitkän ajan visio.
Myös tilojen myyntiarvoa koskevat säädökset on uudistettava.
Tilanpidon oston kannusteita pitää kohentaa tilan myyntiä koskevia säädöksiä parantamalla, jotta ne lisäävät kannusteita myydä tila myös perheen ulkopuolisille. Näitä ovat esimerkiksi tilan kauppahinnan pohjaaminen tilan tuottoarvoon sekä lahjaverokäytäntöjen uudistaminen. Myös yhteisiä tilojen osto- ja myyntimarkkinoita pitäisi kehittää.
Samoin maatilojen rahoituskelpoisuus on varmistettava.
Maatalouden heikko kannattavuus on vaikuttanut maatilojen lainanhoitokykyyn, ja kestävän rahoituksen vaatimukset ovat lisänneet pankkisääntelyä ja johtaneet pankkien riskipolitiikan muutoksiin. Maatilojen rahoituskelpoisuus tulee varmistaa edistämällä maatilayritysten tietoisuutta sekä julkisen- että pankkirahoituksen edellytyksistä. Maatalousalan asiantuntijaosaamista rahoituksessa tulee vahvistaa.
Panostuksia on tehtävä myös yrittäjien jaksamisen edistämiseksi ja työvoiman saatavuutta on helpotettava.
Uusien tulijoiden lisäksi alalla on huolehdittava vanhojen yrittäjien työkyvystä ja hyvinvoinnista. Lomituspalveluiden saatavuus ja laatu on varmistettava, ja yrittäjien hyvinvointia pitää tukea tarjoamalla muun muassa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Työvoiman saatavuus on turvattava mahdollistamalla kausityövoiman saatavuus joustavasti ja keventämällä ulkomaisen työvoiman lupakäytäntöjä.
Pellervo esittää myös, että liiketalous on nostettava alan koulutuksen keskiöön.
Liiketaloudellisella lähestymistavalla tulee olla maatalousyrittäjien ja maatalousalan neuvojien koulutuksessa painavampi rooli. Opetuksessa on oltava enemmän painotusta markkinoiden seurantaan ja ennakointiin, verkostojen johtamiseen ja riskien hallintaan.
Suositukset perustuvat Kasvupolku-tutkimushankkeeseen, jossa kuunneltiin nuorten ajatuksia maatilayrittäjyydestä ja näkemyksiä alalle tulon haasteista ja ratkaisuista.
Politiikkasuositus on julkaistu PTT policy briefinä Nuoria yrittäjiä maatalousalalle – imago paremmaksi ja omistajanvaihdokset sujuvammiksi.