Pohjois-Pohjanmaan kaikki 30 kuntajohtajaa vetoavat yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa Suomen hallitukseen, että se keskeyttäisi Inhouse-lainsäädännön valmistelun. Maanantaina 3. helmikuuta julkistetussa kannanotossa kuntajohtajat ilmaisevat syvän huolensa suunnitellusta hankintalain muutoksesta. Se rajoittaisi heidän mukaansa kuntien mahdollisuuksia käyttää omia yhtiöitään palvelutuotannossa, tiedottaa Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Lakiin suunnitellut muutokset tarkoittaisivat sitä, että kuntien tällä hetkellä omistamat osakeyhtiöt eivät enää jatkossa voisi toimia nykyisellä mallilla. Hankintalakiin on suunniteltu jokaiselle kunnalle kymmenen prosentin omistusvaatimus osakeyhtiöstä, mikä romuttaisi nykyisen, kuntien asukaslukuun perustuvan suhteellisen omistusrakenteen.
– Suunniteltu kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimus on koko kuntakentälle täysin kohtuuton. Muutoksen aiheuttamat ylimääräiset kustannukset olisivat mittavat, eikä Pohjois-Pohjanmaan kaltaisella alueella ole niihin varaa, toteaa Pohjois-Pohjanmaan hallintojohtaja Toni Saranpää.
Kunnilla on Suomessa laaja itsehallinto, ja ne voivat päättää itsenäisesti, miten palvelut organisoidaan. Osakeyhtiömalli on ollut järkevin malli toteuttaa kuntien välistä yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla uudistus romuttaisikin alueella tehokkaasti toimivat palveluketjut ja kuntayhteistyön muun muassa ICT-, taloushallinto-, henkilöstö-, ateria- ja puhdistuspalveluissa sekä jätehuollossa, tiedotteessa kerrotaan.
– Jos hankintalakiin säädetään kymmenen prosentin omistusvaatimus ja kunnallista itsehallintoa kavennetaan osakeyhtiöiden kohdalla, kunnat alkavat käyttää muita lakisääteisiä yhteistyön muotoja. Isäntäkuntamalli ja kuntayhtymät eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kuin osakeyhtiömalli, Saranpää huomauttaa.
Jos lakimuutoksen tavoitteena on siirtää kuntien yhtiömuotoinen yhteistyö markkinoiden hoidettavaksi, se ei kuntajohtajien mukaan tule toteutumaan. Kunnat ovat jo siirtäneet markkinoiden hoidettavaksi sellaisen palvelutuotannon, jossa se on järkevää. Merkittävä osuus hankituista palveluista on ulkoistettu kunnallisten yhtiöiden kautta, joiden liikevaihdosta suuri osa suuntautuu avoimille markkinoille yhteiskilpailutusten kautta.
– Hankintalain muutos johtaisi tilanteeseen, jossa kuntien pitäisi kilpailuttaa omien yhtiöidensä palvelut. Tämä olisi valtava urakka Suomen kunnille, eikä se johtaisi säästöihin tai avointen markkinaosuuksien kasvuun. Pelkästään muutoskustannukset tulevat maksamaan miljardeja euroja, jotka joudutaan ottamaan veronmaksajien kukkarosta.