Alkukesän linnunlaulukonsertti saa kesäkuun ensimmäisellä viikolla rinnalleen yllättäviä ääniä Toppilansaaren luontopolulla Kollʼješkuätt-äänipolun myötä.
Kollʼješkuätt on koltansaamea ja tarkoittaa ”alkaa kuulua”. Nelihenkisen työryhmän toteuttama teos tuo kolttasaamelaisten kotiseutualueen ääniä kuultavaksi Ouluun.
Äänipolku on koettavissa viikon ajan 29.5.–6.6. päivisin klo 11–18 välillä. Teos on osa Oulujoen suistoon Oulun keskustan ja Meri-Toppilan välille avautuvaa ARToulu-taidealuetta.
Toppilansaaren luontopolun metsätien varteen sijoittuvalla Kollʼješkuätt-äänipolulla on mittaa muutama sata metriä. Tuolle matkalle mahtuu seitsemän erilaista äänimaisemaa.
Ensisilmäyksellä hyönteishotellia muistuttavat koivupölkyt polun varren puissa ovat sijoituspaikkoja kaiuttimille. Äänipolku on helposti tavoitettavissa luontopolun pääreitillä.
Saamenmaalta Ouluun
Ääniteoksen takana on nelihenkinen taiteellinen työryhmä, johon kuuluvat Aimo Aikio, Tero Harju, Tuuli Malla ja Erja Taskinen.
Ensimmäisen kerran teos on esitetty Norjan Neidenissä sijaitsevan kolttasaamelaisen Ä’vv-museon pihapiirissä kesällä 2023. Silloin se oli vahvasti osa koltansaamen kielityötä, kuten koltansaamen näkyväksi ja kuuluvaksi tekemistä.
Toppilansaaressa teosta valvova työryhmän jäsen Tuuli Malla kertoo taiteilijoiden pohtineen, millä tavoin on erilaista toteuttaa teos saamelaisalueen ulkopuolelle.
”Kun teos tehdään Saamenmaan ulkopuolelle, on mukavaa, ettei se ole liian pedagoginen ja valistava”, hän sanoo.
Äänipolun tavoitteena ei siis ole olla opetuksellinen tietoisku, vaan monitasoinen kokonaisuus, joka ajallisestikin liikkuu nykypäivän ja historian välillä.
Veden äänistä sukupolvien ketjuun
Näätämöjoen kuohunta ja Nilijoen liplatus – veden äänet ovat ensimmäisinä vastassa lähestyipä äänipolkua Nallikarin suunnalta tai Toppilansaaren kärjestä päin.
Väliin sijoittuvat äänimaisemat vievät monenlaisten töiden ja askareiden pariin: Heini Wesslin näskää ja parkitsee koipinahkoja, Gunn Marie Trasti kutoo, Tauno Porsanger talvikalastaa eli kokee juomukset.
Askareiden lomassa he kertovat muun muassa esivanhemmilta perittyjen taitojen merkityksestä ja omasta paikastaan sukupolvien ketjussa.
Omassa osuudessaan Lenita Moshnikoff Buljo ja Elina Vuoti pohtivat sitä, kuinka maantieteelliset rajat eivät merkitse kolttasaamelaisille samaa kuin suomalaisille ja norjalaisille. Mukana on myös arkistoäänite, jossa Mari Matvei leu’ddaa Kolttakönkäällä vuonna 1922.
Äänipolulla Toppilansaaressa ympäristön elävät äänet sulautuvat osaksi kokemusta. Luonnon keskellä teos saa toisenlaisen muodon kuin galleriassa tai kuulokkeiden kautta kuultuna.
ARToulu-taidealue tuo uutta julkista taidetta Ouluun
- ARToulu-taidealue koostuu paikkasidonnaisista taideteoksista ja performanssien ohjelmistosta, jotka muuttavat kaupunkitilan kiehtovaksi ja yllätykselliseksi.
- Uusia julkisia teoksia tulee Tuiran, Keskustan, Toppilan, Hietasaaren ja Pikisaaren kaupunginosiin.
- Kaikki taidealueen paikkasidonnaiset teokset ovat koettavissa 10. kesäkuuta 2026 alkaen.
- Teoksia toteuttavat taiteilijat ovat Anna Tahkola, Antti Tolvi, Dominik Fleischmann, Isaac Cordal, Julijonas Urbonas, Chili Seitz, Kaija Hinkula, Kimmo Ylönen, Pia Hentunen, Riikka Keränen, Sini Talonen, Carl-Fredrik Emrik sekä työryhmä johon kuuluvat Aimo Aikio, Tero Harju, Tuuli Malla ja Erja Taskinen.
- Taidealueella toteutetaan lisäksi kymmenen performanssiteoksen sarja, jonka taiteilijat ovat Eero Tahkola, Riiko Sakkinen, Gabriella Presnal, Jenny Mansikkasalo, Timo Viialainen, Juha Valkeapää, Kornelia Mangi, Karoliina Loimaala, Maarit Bau Mustonen ja Nestori Syrjälä.
- Kesällä 2026 taidealueella järjestetään avoimia kierroksia, opastuksia ja työpajoja.
- ARToulu-taidealueen tuottaa Oulun Taiteilijaseura -63 ry ja se on osa Oulu2026-kulttuuripääkaupunkivuoden virallista ohjelmaa.