Taloudellinen taantuma voi jopa kohentaa terveyttä, mutta miesten mielenterveyttä taantumaan liittyvä työttömyys haastaa. Näin kertoo juuri julkaistu Oulun yliopiston tutkimus
Taloudellisen taantuman myönteiset terveysvaikutukset näkyvät väestössä kokonaiskuolleisuuden laskuna. Taustalla on vapaa-ajan lisääntyminen, mikä helpottaa osallistumista terveyttä edistäviin aktiviteetteihin. Lisääntynyt vapaa-aika selittyy muun muassa vähentyneillä ylitöillä ja työmatkaliikenteellä sekä lomautuksilla.
Terveyttä lisääviä tekijöitä voivat olla myös vähentyneet työperäiset onnettomuudet, matalampi stressitaso ja kiireettömyys.
Sama vaikutus ei kuitenkaan ulotu mielenterveyteen, sillä taloudellisen laskukauden aikana kasvava työttömyys lisää työikäisten miesten mielenterveysongelmia. Tulokset saatiin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksessa, jossa selvitettiin työttömyyden vaikutusta terveyteen.
Tutkijat löysivät tilastollisesti merkitsevän yhteyden asuinkunnan työttömyysasteen ja mielenterveysindeksin välille eli mitä korkeampi työttömyys kunnassa on, sitä heikompi on mielenterveys. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että taantumassa myös itsemurhat lisääntyvät.
Tutkimuksen mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu työttömyydessä lisäsi psykiatrisia osastohoitojaksoja jopa 8,7 prosenttiyksikköä. Masennuslääkkeiden käyttö lisääntyi 0,28 prosenttiyksikköä.
Tutkijat yllättyivät siitä, kuinka vahva yhteys työttömyyden ja mielenterveyden välillä on.
– Tämä näkyy selvästi työikäisten eli 25–64-vuotiaiden miesten ikäryhmässä. Vastaavaa yhteyttä ei löydy esimerkiksi naisilla, mikä viittaa siihen, että jotkin muut tekijät kuin työmarkkinaolosuhteet vaikuttavat enemmän näiden ryhmien mielenterveyteen, yliopistotutkija Marko Korhonen kertoo tiedotteessa.
Korhonen selittää havaintoa sillä, että miehet kokevat työttömyyden voimakkaammin, koska heidän identiteettinsä ja itsetuntonsa ovat usein vahvasti kiinni työssä ja tulonhankinnassa.
– Taustalla vaikuttavat perinteiset sukupuoliroolit eli miehiin voi kohdistua odotuksia perheen taloudellisena tukipilarina, ja siten työttömyys voi aiheuttaa ristiriitoja odotusten ja todellisuuden välille.
Työttömyyteen voi liittyä stigmaa, joka aiheuttaa työikäisille miehille paineita näyttää vahvemmilta työttömyyden aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. Miehet eivät myöskään helposti hae apua ja sosiaalista tukea.
Suomen kuntien välillä tutkijat havaitsivat merkittäviä eroja sekä mielenterveysongelmien ja sairauksien että työttömyyden yleisyydessä. Mielenterveys heikentyi kuntakohtaisella mielenterveysindeksillä mitattuna yli puolessa kunnista.
Mustinta aluetta on Itä-Suomi, mutta myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa mielenterveyden heikentymisen ja työttömyyden yhteys on merkitsevä.
Tutkimuksen aineisto koostui yli 250 suomalaisen kunnan työttömyystilastoista ja THL:n tilastoista vuosilta 2002–2019.