Syksyn alku näkyy monessa perheessä lasten koulurytmissä ja sen etsimisessä. Niin meilläkin, kun tytöt aloittivat viidennellä ja seitsemännellä luokalla. Perheessämme on ensi kertaa yläkoululainen. Se näkyy uusina oppiaineina ja pidempinä koulupäivinä, toki myös tunteiden ja mielialojen kirjona. Välillä tarvitaan apua kotitehtävissä, tasapainoillaan työn ja perheen yhteensovittamisessa, hoksautetaan aikaisemmasta nukkumaanmenosta ja yritetään tehdä maistuvaa, monipuolista ruokaa. Näitä vanhemmuuden ”kotitehtäviä”, jotta lapsilla ja nuorilla olisi hyvät edellytykset käydä koulua ja oppia uutta.
Suomalaisten oppimistulokset ovat olleet pitkään laskusuunnassa. PISA-tutkimuksissa tulokset ovat laskeneet jo vuodesta 2006. OECD-tutkimusten mukaan suomalaisten nuorten koulutustaso on laskenut keskitason alapuolelle, kun vielä vuonna 2000 Suomi oli OECD-maiden korkeimpien joukossa.
Osalla peruskoulun päättävistä oppilaista on isoja puutteita luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa, jolloin opiskelijan on vaikea selviytyä toisen asteen opinnoista. Pahimmillaan opinnot keskeytyvät ja nuori syrjäytyy. Nykyään toisella asteella on joustava, jatkuva haku eli nuori voi tarvittaessa vaihtaa alaa kesken lukuvuoden. Se on hyvä mahdollisuus, jos samalla saa erityistä tukea ja pystyy kirimään umpeen kertyneen takamatkan.
On tärkeää pysäyttää lasten ja nuorten perustaitojen heikkeneminen. Parhaiten se onnistuu panostamalla peruskouluihin. Orpon hallitus haluaa varmistaa jokaiselle peruskoululaiselle oppimisrauhan ja riittävän osaamistason. Siksi lisäämme perusopetuksen rahoitusta, uudistamme kolmiportaisen tuen ja lisäämme opetushenkilökunnalle mahdollisuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, kuten tarvittaessa mobiililaitteiden käyttöön.
Valtakunnallisten toimien ohella on tärkeää, että jokainen lapsi pääsee mieleiseensä harrastukseen. Se tukee myös lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä. Kiusaamiseen tai syrjintään on puututtava, niin koulupäivänä, harrastuksissa kuin kännyköiden viestiryhmissä.
Nuorten perustaitojen tärkeyttä korostaa se, että vaikka Orpon hallitus joutuu vähentämään hallituskauden aikana kuusi miljardia euroa, panostamme perusopetukseen 200 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäpanostusten tarkoituksena on vahvistaa oppimisen tukea ja lisätä peruskouluun 2-3 vuosiviikkotuntia opetussuunnitelmaa laajentamatta.
Tarkoituksena on, että koulussa olisi enemmän aikaa perusasioille. Jokaisen lapsen on tärkeä oppia lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan ennen siirtymistä kolmannelle luokalle. Lisävuosiviikkotunnit kohdennetaankin erityisesti alakoulun luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Lisäykset toteutetaan paikallisin päätöksin eli kuntien opetuslautakunnissa ja valtuustoissa.
Kevään hallitusneuvotteluissa kuulimme herkällä korvalla opetushenkilökunnan viestin myös siitä, että heidän työtaakkansa on kasvanut kohtuuttomaksi. Tämän vuoksi hallitus uudistaa kolmiportaisen tuen lainsäädäntöä niin, että oppilas saa riittävää tukea, mutta opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa vähennetään. Tuesta tehdään valtakunnallisesti yhtenäinen, selkeä ja monipuolinen. Jotta tämä toimii, on varmistettava erityisopettajien riittävyys.
Peruskoulun vahvistamisella tuemme yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä vastaamme myös työvoima- ja osaajapulaan. Meillä on yhteiskuntana velvollisuus, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus oppia uutta ja harrastaa, tavoitella omia unelmiaan ja löytää oma polkunsa niin koulussa kuin myöhemmin työelämässä. Tässä myös meillä kaikilla aikuisilla on oma vastuumme.