Kansanedustaja Juha Pylväs (kesk.) kaipaa Kaleva Median lehdissä julkaistussa kolumnissa (Rantalakeus ja Iijokiseutu 3.1.; Koillissanomat 5.1.) keskustelua erilaisten tutkijoiden näkökulmista, kritisoi Suomen ilmastopaneelia ja esittää virheellisiä väittämiä metsien käytön ilmastovaikutuksista.
Asiallinen, faktoihin perustuva keskustelu tieteen ja tutkimuksen lähtökohdista on tärkeää.
Tiedeyhteisö suhtautuu äärimmäisen vakavasti tieteen riippumattomuuden, luotettavuuden ja tutkimusetiikan periaatteiden turvaamiseen. Tämän tietävät myös kansalaiset: marraskuussa 2022 julkaistun Tiedebarometrin mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen ja tieteentekijöihin on korkeammalla kuin koskaan.
Pylväs on huolissaan ”kapeasta katsantokannasta” yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kritisoi erityisesti Ilmastopaneelia siitä, että se ”katselee maailmaa vain ilmastonmuutoksen silmin”. Ilmastopaneelin tehtävät on määritelty ilmastolaissa, jota Pylväs on ollut mukana säätämässä. Paneelin lakisääteinen työ perustuu tieteeseen, ei ideologiaan. Ilmastopaneelin suositukset laaditaan monitieteisesti tutkittuun tietoon nojaten.
Ilmastopaneelissa on 15 eri alojen ansioitunutta tutkijaa, jotka ovat töissä korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa eri puolilla Suomea. Metsätieteen, ilmakehätutkimuksen, ympäristöpolitiikan ja energiakysymysten lisäksi paneelista löytyy vahvaa osaamista esimerkiksi taloustieteen, oikeustieteen, kansanterveyden, sosiaalipsykologian ja maantieteen aloilta.
On myös harhaista sanoa, että paneeli sivuuttaisi talousnäkökulman: Ilmastopaneelin suosituksissa noudatetaan kustannustehokkuusperiaatetta, jolloin ilmastotyön kustannusrasitus on taloudelle mahdollisimman pieni, ja toisaalta innovaatiopotentiaali suuri. Ilmastopaneeli on koonnut tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi jo useiden eri hallitusten aikana ja vastannut myös eri ministerien ja ministeriöiden ajankohtaisiin tietotarpeisiin.
Pylväs esittää, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ”suojellut vanhat metsät pitäisi hakata välittömästi”, koska ”nehän aiheuttavat ilmastonmuutosta lahotessaan”. Väite on virheellinen. Vanhojen metsien elävään ja kuolleeseen biomassaan on sitoutunut suuri määrä hiilidioksidia. Vanhatkin puut kasvavat ja sitovat hiiltä pitkään ja niiden karikesato kasvattaa metsämaan hiilivarastoa.
On tärkeää, että päätöksentekijöiden käytettävissä on tutkittua tietoa, jotta yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden kannalta keskeisiä päätöksiä ei tarvitse pohjata pelkkiin mielikuviin tai väärinymmärryksiin.
Suomen päättäjät ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiin kansallisesti ja osana EU:ta – haasteena on saavuttaa päästövähennykset mahdollisimman kustannustehokkaasti sekä uutta taloudellista toimintaa edistävästi.
Rakentava ja tietoon pohjautuva yhteiskunnallinen keskustelu vie meitä kohti yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia ratkaisuja.