Muuttaessani vuonna 1984 Tyrnävälle oli työn aloittaminen seurakunnassa oivallinen tapa tutustua uuteen pitäjään ja uusiin ihmisiin. Siihen aikaan diakoniatyöntekijät tekivät paljon kotikäyntejä sairaiden ja ikäihmisten luokse. Kun johonkin sivukylään mentiin, niin käytiin samalla useammassa mökissä porisuttamassa asukkaita.

Eri kylillä toimi myös diakoniakylätoimikuntia, jotka paitsi huolehtivat oman kylänsä ”vähäosaisista”, myös järjestivät diakoniapiirejä tai diakoniailtoja.