Helsingin Sanomissa oli juttu 8.9.2025, jossa korostetaan näkemystä, että ”Suomen firmoissa on vakava vika: Johtajat.” Näinkin varmasti on ja voi olla, mutta asia on huomattavasti laajempi ja meidän kulttuuriimme sidonnainen. Haluamme olla hyviä renkejä ja huonoja isäntiä sekä emäntiä.
Pitäisikö "kaiken maailman dosenteista" ja asiantuntijoista alkaa muutos kohti halua ottaa vastuuta ja johtaa? Olla itse se ja siellä, missä haluaa tilanteen olevan? Kuuluisan laatikon ulkopuolella korostaa mallia, jossa rekrytoidaan uudistajia ja kasvuun haluavia? Vai pitäydytäänkö siinä, että rekrytoidaan yrityksestä ja tehtävästä A siirtäen se vastaavaan B? Vai ihannoidaanko julkisen sektorin mallia, jossa kaikki pysyy ennallaan ja palkat korkeina?
Meidän kansallinen ideologiamme on yksinkertaisesti liikaa menneessä oleva. Tämä näkyy myös poliittisessa toiminnassa. Asiat kerrotaan sitten, kun vastuu ja ura on ohi. Kuten Annika Saarikko siirtyessään politiikan ulkopuolelle: ”Minusta tämä on reilua sanoa ääneen: suurituloisten verotusten keventäminen tai eläkkeiden suojaaminen leikkauksilta ei hänen mukaansa ole enää mahdollista.”
Myös median tulisi tuntea vastuunsa ja ruokkia kasvua sekä haluttua linjaa. Nyt se on enemmän klikkiuutista pitäen sisällään ongelman, ei itse ratkaisua. Jokaisen pitäisi ymmärtää, että elämää ja päätöksiä tehdään tässä ajassa. Nykyinen malli: ”Vähän kuin itseäsi äänestäisit” ei vie meitä kohti haluttuun muutokseen ja kasvuun. Me tarvitsemme muita ja rohkeutta – kohti halua ottaa vastuuta ja johtaa.
Paremman johtamisen ja vastuunottamisen puolesta.