Tiedätkö tunteen, kun näin kevään orastaessa aurinko sulattaa pelloille ruskeita lämpäreitä – ja mielesi valtaa syvä halu hypätä traktorin rattiin muokataksesi maan sopivaksi siemenille?
Minä kutsun sitä viisnollakakkosen kaipuuksi.
Kotitilallani ei olemassaoloni aikana ole viljelty ammattimielessä. Oma perunapelto tuotti satoa ja muut hehtaarit pidettiin kotitarpeiden vuoksi viljalla. Silloin tällöin pääsin isäni mukaan pellonmuokkaukseen. Kun ikää tuli lisää, vastuu kasvoi. Tosin teinivuosina en pelloille juuri omatoimisesti halunnut. Oli kaikkea muuta. Kyse taisi olla myös jonkinlaisesta kapinoinnista.
Kun isäni kuoli ollessani alle parikymppinen, maatilan vuositöitä lankesi harteilleni aikaisempaa enemmän. Nopeasti huomasin, kuinka mahtavaa olikaan hikoilla moottorisahan kanssa rankametsässä tai kipeyttää niska traktorin ohjaamossa äestäessä tai karhin työjälkeä seuratessa. Tunsin pöllyävän maa ja ohjaamon tuoksuvien öljyläikkien huumassa kuuluvani vahvasti sukutilan katkeamattomaan ketjuun. Valmetin punaiset haalarit ylläni sain käyskennellä kasvavan viljasadon keskellä ja nauttia työni hedelmistä.
Kun aloitin opiskelut, pellot laitettiin vuokralle. Sittemmin joka kevät ja syksy viisnollakakkosen kaipuu on iskenyt vuosittain vahvempana.
Olemme päättäneet äitini ja sisarusten kanssa siirtyä lähivuosina taas itse viljelemään. Pitääksemme pellot kunnossa – sen suurempia tavoitteita ei ole.
Vanha 502 odottaa liiterin edessä käyttäjäänsä. Samoin punaiset, varaston seinällä roikkuvat haalarit.
Kovasti odotan pöllyävää maata ja pärisevää työjuhtaani.
Toki itse suhtaudun viljelypuuhasteluuni hyvinkin romanttisin viitekehyksin. Kunnioitan suuresti ammattiviljelijöitä, jotka tuottavat puhdasta, suomalaista raaka-ainetta kaiken aikaa kiristyvissä olosuhteissa. Ymmärrän kutsumuksen alalle. Kyllä työ maamiestään kiittää.
Voisiko viisnollakakkosen kaipuuta tuotteistaa matkailuun? Luulen, että jo Suomessa – puhumattakaan aasialaisturisteista – olisi monta kiinnostunutta, jotka haluaisivat kyntää, karhia, ohjata traktoria tai hikoilla rankametsässä.
Matkailulliset ulottuvuudet ja uusi liiketoiminta voi syntyä asioista, joita itse pidämme itsestäänselvyyksinä. Ideoita kannattaa jalostaa.