”Mä haluun tavalliset lakkiaiset…” raikui Kempeleen lukion abibändin sovitus Samuli Putron kappaleesta ”Tavalliset hautajaiset” lukion abigaalassa.
Yli sata erilaisiin asuihin pukeutunutta abiturienttia ja lu-kion muu väki oli kokoontunut tätä gaalaa katsomaan. Tunnelma oli energinen ja iloinen, sillä kolmen vuoden opiskelu huipentuisi parin viikon päästä kirjoituksiin ja sen jälkeen tämä etappi elämästä olisi ohi. Lukuloma ja kirjoitukset olisivat enää vain edessä ja sen jälkeen odotetut lakkiaiset.
Silloin me emme tosin vielä tienneet, kuinka kaukana tavallisista lakkiaisista meidän omamme olisivat.
Jos joku olisi minulle vuosi sitten kertonut, että vuoden päästä melkein jokainen maa on sulkenut rajansa, suurin osa ihmisistä on jumissa kotikaranteenissa ja monen maan kansantalous on vaikeassa tilanteessa talouselämän keskiöiden ollessa kiinni, olisin väittänyt häntä hulluksi. Todellisuudessa tämä tilanne on kuitenkin ollut meidän elämäämme jo melkein kuukauden.
Koronaviruksen takia moni ihminen on joutunut totuttelemaan täysin uuteen tilanteeseen tasapainotellessa etätöiden tai -opetuksen ja muun arjen kanssa.
Kun koronaviruksen aiheuttama tilanne on viimein saatu hallintaan ja elämä palaa normaaliksi, on mielenkiintoista nähdä millaisen jäljen se jättää meidän arkielämäämme.
Tietenkin on selvää, että koronan aiheuttama talouskriisi tulee vaikuttamaan pitkään pandemian jälkeenkin, mutta miten muuten elämämme muuttuu? Koronan jäljet jäävät varmasti esimerkiksi siihen, kuinka hygieniasta pidetään huolta, mutta ehkä mielenkiintoisin muutos tapahtuu todennäköisesti opetuksen parissa.
Kotikaranteenin takia koululaisten on ollut pakko ryhtyä opiskelemaan etänä tietokoneen välityksellä koulujen ollessa kiinni suurimmalle osalle oppilaista. Tämä on ollut monelle opinahjolle ensimmäinen kerta, etäopetusta käytetään ja on vaatinut totuttelua sekä opettajilta että oppilailta. Tämä opetustyyli on muuttanut opiskelua paljon ja saanut aikaan myös keskustelua sen toimivuudesta.
Etäopetus opetustapana toimii eri ihmisillä eri tavoilla. Osan on helpompi opiskella asiat kodin rauhassa omalla ajallaan ilman äänekkäitä luokkahuoneita ja muita ärsykkeitä.
Varsinkin kiusaamisen kohdalla moni oppilas on kokenut helpotusta, kun ei tarvitse mennä kohtaamaan omia kiusaajiaan kouluun. Näin heidän asenteensa koulunkäyntiin paranee ja he oppivat etäopetuksessa enemmän.
Osalle opiskelijoista etäopetus sen sijaan voi olla suoraa myrkkyä, sillä kotiympäristö ja tietokoneella tehtävien tekeminen avaa ovet ärsykkeille, jotka vievät ajan pois opiskelusta.
Varmasti monessa perheessä on tullut riitoja siitä, kuinka opiskeluun tarkoitettu aika meneekin tietokoneella pelaamiseen.
On mielenkiintoista nähdä, miten koronakriisin jälkeen etäopetusta otetaan osaksi normaalia koulunkäyntiä, sillä ainakin tähän mennessä se on ollut minun mielestäni toimiva tapa opiskella veljieni opiskelua seurattuani.
Vuosi 2020 on ollut tapahtumarikas vuosi aina Australian massiivisista metsäpaloista tämän hetkiseen koronakriisiin, eikä vuosi ole vielä edes puolivälissä.
Koronakriisinkin jälkeen tämä vuosi tulee tuomaan eteemme todennäköisesti vielä lisää ongelmia, jotka vaikuttavat elämiimme. Mutta tällaiset vaikeat ajat ovat juuri niitä aikoja, jotka saavat arvostamaan elämää ja erityisesti elämän tarjoamia pieniä iloja, jotka muuten otettaisiin itsestäänselvyyksinä.
Näitä pieniä iloja tarvitaan tänä poikkeuksellisena aikana.
Tällaisten kriisien keskellä tulee muistaa, että tämäkin kriisi tullaan varmasti selättämään ja elämä jatkuu sen jälkeen eteenpäin.